Ensimmäistä kertaa Suomessa kokoontuva bliss-paneeli kehittää symboleja puhevammaisten kommunikaation tueksi

Puhevammaisten henkilöiden kommunikointimenetelmänä käytettävää bliss-kieltä kehitetään parhaillaan Turussa kansainvälisessä bliss-paneelissa.

Kerran vuodessa kokoontuva paneeli järjestetään 26.10–1.11.2017, ja se pidetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa.

Paneelin tarkoituksena on laatia uusia bliss-symboleja sekä tarkentaa bliss-kielen kielioppia. Kokoukseen on kokoontunut 28 osallistujaa seitsemästä maasta; mukana on muun muassa puheterapeutteja, puhevammaisten tulkkikouluttajia, kielitieteilijöitä ja kääntäjiä.

Kansainvälinen bliss-komitea Bliss Communication International kerää paneeliin toiveita uusiksi symboleiksi eri puolilta maailmaa, ja paneeli pyrkii laatimaan symboleita mahdollisimman paljon.

Kokouksen jälkeen symbolit tarkastetaan ja lopulta hyväksytään kieleen.

Bliss-kieltä käytetään ympäri maailmaa puhetta tukevana ja korvaavana kommunikointikeinona sekä lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen tukena. Bliss-symbolit muodostuvat geometrisistä peruskuvioista, kaarista ja pisteistä.

Menetelmän on luonut juutalainen Charles Bliss, joka kehitti sen toisen maailmansodan jälkeen maailmanrauhan edistämiseksi. Puhevammaisten henkilöiden kommunikointimenetelmäksi bliss-kieli otettiin 1970-luvulla.

Suomeen bliss-kielen toi Ruotsista puheterapeutti Birgitta Lönnqvist tasan 40 vuotta sitten, vuonna 1977. Aluksi Lönnqvist käytti kieltä yhden asiakkaansa tukemisessa.

Bliss-paneelin ovat järjestäneet yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, BlissPortti, Folkhälsan ja terapiakeskus Sateenkaari.

Kokouksessa on myös juhlittu bliss-paneelin 40-vuotista historiaa Suomessa, ja lauantaina julkistettiin Suomessa bliss-kieltä ensimmäisenä käyttäneen Leo Leppälän kirjoittama elämäkerta.