Selvitys: Pieksämäen sosiaali- ja terveydenhuoltoon integroitu liikunta-aktivointimalli osoittautunut toimivaksi
Tämä käy ilmi tuoreesta julkaisusta Hoitavaa liikuntaa sosiaali- ja terveydenhoitoon: Liikunta-aktiivisuusmallin vaikutusten ja kustannusten arviointi.
Pieksämäellä sosiaali- ja terveydenhuoltoon on integroitu malli, jolla pyritään aktivoimaan fyysisesti inaktiiveja työikäisiä liikkumaan. Mallissa liikuntaa käytetään hoitomuotona jo todettuihin sairauksiin. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on myös saada ehkäistyä sairauksien puhkeamista liikunnan avulla.
Malli on kehitetty Hoitava liikunta-aktivointi -hankkeessa, ja se on otettu käyttöön vuosina 2015–2017.
Diakin kustantamana on nyt ilmestynyt uusi julkaisu Hoitavaa liikuntaa sosiaali- ja terveydenhoitoon: Liikunta-aktiivisuusmallin vaikutusten ja kustannusten arviointi (Marina Steffansson, Diak Työelämä 11).
Julkaisussa arvioidaan liikunta-aktivointimallin vaikutuksia sekä asiakkaiden että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta.
Lisäksi julkaisussa arvioidaan sitä, miten lisääntynyt hyvinvointi muuttaa palvelujen käyttöä ja sitä kautta vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin.
Julkaisusta käy ilmi, että liikunta-aktivointimalli on osoittautunut toimivaksi niin asiakkaiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta.
Esimerkiksi kyselylomakkeen vastauksissa asiakkaat arvioivat keskimääräisen nykyisen kuntonsa merkitsevästi paremmaksi välimittauksessa kuin alkumittauksessa. Kustannussäästöjä puolestaan saadaan esimerkiksi asiakkaan hoitopolun lyhenemisen myötä.
Malli on saatu juurrutettua Pieksämäen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja toiminta jatkuu edelleen.
– Terveydenhuollossa toimii liikuntakoordinaattori ja liikuntatoimessa puolipäiväinen liikunnanohjaaja. Mallin juurruttamisessa keskeistä oli alusta alkaen yhteistyö ja tiedonvälitys liikuntatoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, kertoo julkaisun kirjoittaja Marina Steffansson Diakista.
Selvitys on ajankohtainen meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksen takia: maakunnallinen sote ottaa vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta, ja kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen jää kuntien tehtäväksi.
– Palvelujärjestelmän uudistaminen edellyttää sitä, että kuntiin jäävää toimintaa tuetaan ja se integroidaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, Steffansson sanoo.
Tutustu julkaisuun Theseuksessa.
Tutustu hankkeen aiempaan julkaisuun, jossa selvitetään, mikä merkitys liikunnalla on päihde- ja mielenterveyshuollon asiakkaiden hyvinvointiin.
Hoitava liikunta-aktivointi -hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto.
Yhteydenotot:
TKI-asiantuntija Marina Steffansson, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen-kampus
040 198 8149, marina.steffansson@diak.fi