Julkaisu: moniammatillinen palveluohjaus vahvistaa nuorten osallisuutta
Nykyisessä palvelujärjestelmässä avun saaminen edellyttää voimavaroja asioida monenlaisten sääntöjen ja ohjeiden mukaan sekä tietoa siitä, mihin toimijoihin tulisi olla yhteydessä.
Nuoren toimintakyky voi kuitenkin olla rajallinen esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien seurauksena. Tämä taas voi johtaa siihen, että nuori joutuu tahtomattaan tarvitsemansa tuen ja palveluiden ulkopuolelle.
Pieksämäellä toteutettiin vuosina 2015–2016 Osuma-projekti, jonka tavoitteena oli rakentaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välille koordinoitu ja tavoitteellinen yhdessä tekemisen toimintamalli, jossa 16–24-vuotias opintojen, työelämän tai aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jäänyt nuori ei putoa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Kehittämistyön lähestymistapana oli osallistava työelämän tutkiva kehittäminen. Menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä, jonka tuloksia kokeiltiin ja arvioitiin käytännössä.
Tuloksena syntyi kolme toimintamallia, jotka ovat yläkoulusta toiselle asteelle siirtyvän nuoren asiakasprosessi, opintojen keskeyttäjän tukiprosessi ja tukiverkon tai palveluiden ulkopuolella olevan nuoren prosessi.
Tänä syksynä ilmestyneessä julkaisussa Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi: Esimerkkinä Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin (OSUMA) -projekti (Diak Puheenvuoro 8, toim. Päivi Vuokila-Oikkonen ja Pirkko Pätynen) kuvataan työpajatyöskentelyn prosessi ja käytössä olleet menetelmät.
Lisäksi arvioidaan kehittämisprosessin luotettavuutta, riskejä ja riskeihin varautumista. arvioidaan kehittämisprosessin luotettavuutta, riskejä ja riskeihin varautumista. Lopuksi luodaan katsaus kehittämisen vaikutuksiin.
– Lähitulevaisuudessa on tärkeää, että hankkeessa tuotetut hyvät käytännöt juurtuvat edelleen Lasten ja nuorten Pieksämäki -hyvinvointisuunnitelman strategioihin, tavoitteisiin ja sovituiksi toimenpiteiksi yksiköihin, julkaisun kirjoittajat toteavat.