Työharjoittelussa Manchesterissa vuonna 2013

HARJOITTELUYMPÄRISTÖN KUVAUS

Harjoitteluympäristö loi monikulttuurillisuuden tunteen heti. Työtoverini puhuivat äidinkielenään kaikkiaan yli viittä eri kieltä. Ainoastaan muutamilla vapaaehtoisilla, jotka olivat mukana toiminnassa, oli englanti äidinkielenään. Työpaikka sijaitsi Manchesterin keskustan itäpäässä aivan rautatieaseman vieressä, mikä toi oman lisänsä ympäristöön.

Toisena silmiinpistävänä seikkana oli katutyttöjen määrä, joka näkyi myös kaduilla tehtävässä työssä. Näistäkin ihmisistä suurin osa oli alkuperältään muita kuin englantilaisia. Pääosin he olivat Romaniasta tai Karibian saarilta. Työympäristössä oli välillä vilkasta kielten sekamelskaa, kun samaan aikaan puhutiin ranskaa, englantia ja ruotsia. Loppuajasta jopa suomea kuului eri puolilta taloa.

Rakenteellisesti Englannin sosiaaliturvasta päävastuun kantavat kunnat ja eritoten niiden hallinto (city council). Nämä kaupunkien hallintoyksiköt maksavat yleisesti etuuksiksi kutsutut tuet. Tuet sisältävät asumiseen ja minimitoimeentuloon liittyviä tukia, jotka eivät ole suuria. Lisäksi niiden maksatuksiin sisältyy erinäisiä monimutkaisuuksia.

Useimmiten eniten avuntarpeessa ovat ulkomaalaiset tai paperittomat, joten sosiaaliturva ei aina heitä tavoita. Yhtenä suurena ryhmänä kotoperäisiä sosiaaliturvan tarvitsijoita ovat vaeltavat ihmiset. Ryhmä eroaa huomattavasti esimerkiksi suomalaisista romaneista.

HELPING THE POOR AND IN NEED

H-Pan on pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä sosiaalialan toimija, jonka rahoitus tulee omasta toiminnasta. Järjestö saa satunnaisiin projekteihin tukea kaupungilta, mutta ny-kyisessä taloustilanteessa se pääsääntöisesti kerää itse omat varansa. H-Pan pyrkiikin tilavuokrilla tuottamaan riittävästi tuloja toiminnan ylläpitämiseen. Järjestö pyörittää myös kristillistä koulua ja saa tukea muun muassa ruoan jakamiseen muilta järjestöiltä. H-Pan tulee sanoista “Helping the poor and in need” eli “auttaa köyhiä ja niitä jotka ovat avun tarpeessa” (H-Pan 2013).

Parhaassa tapauksessa toiminta keskittyy erilaisten projektien kautta pääosin kentälle. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi RROMA-projektit. Jatkuvasti kiristyvässä taloustilanteessa on kuitenkin vaikea ylläpitää kiinteitä struktuureja, kuten romanityötä. Nuorisolle on myös ohjattu varoja erilaisten projektien kautta, ja näitä projekteja yritetään pitää hengissä usein pienemmilläkin varoilla.

Regeneration-projektit ovat muutenkin yleisiä Isossa-Britanniassa, ja niillä pyritään luomaan huonoille alueille parempaa tulevaisuutta. Ikävä kyllä näistä alueista suurin osa on todella vaiheessa, kuten Liverpoolin Anfield ja suurin osa Manchesteriä. Yksityisrahoitus on tuonut paljon apua näihinkin projekteihin. Manchester City -jalkapallojoukkueen uusi stadion Etihad, jonka ympärille luotiin kokonaan uusi kaupunkialue, on tästä hyvä esimerkki. 

H-Pan auttaa paljon maahanmuuttajia, jotka ovat uudessa ympäristössä vielä tottumattomia. Heitä opetetaan esimerkiksi asunto-, palkkaus- ja pankkiasioissa. Suurimpana yksittäisenä toimintana on kuitenkin ruoan jakaminen, joka toteutetaan kadulla lähellä järjestön toimitiloja. Tämä tapahtuma kokoaa paikalle kymmenittäin kodittomia ja huono-osaisia ihmisiä, ja heidän kanssaan pääsee keskustelemaan. Pelkästään vapaaehtoisia tämän pyörittämiseksi tarvitaan kymmenkunta, sillä ruoka valmistellaan etukäteen. Tämä on paras tapa päästä lähelle ihmisiä ja olla kuulolla siitä, minkälaista elämä voi olla (Shabs Ismael, henkilökohtainen tiedonanto 29.8.2013).

SHOKKITILOJA?

Kulttuurisokkiin kuuluu neljä vaihetta: kuherruskuukausi, sokkivaihe, reaktiovaihe ja tasaantumisvaihe. Kaikkia voidaan vähentää omalla ennakkotutustumisella (Onuigbo ja Karjalainen i.a. 6). Kokemus helpottaa näiden vaiheiden läpikäymistä. Kuherruskuukaudeksi nimetty vaihe oli omassa tapauksessani varmaan selvin. Kuljimme kaupungilla joka päivä ja kävimme läpi museoita.

Sokkivaiheessa ehkä suurimpia yllätyksiä oli se, kuinka kaukana paikallinen rakennustapa on kotimaisesta ja kaiken turvallisen puuttuminen ympäriltä. Reaktiovaihe oli vahvimmillaan ehkä oman kotoisan ja turvallisen ympäristön kaipuuta sekä kauniita ajatuksia kodista. Tasaantuminen alkoi vasta loppuvaiheessa, ja sekin katkesi puolitoista viikkoa ennen kotiinpaluuta järkyttävään koti-ikävään.

Paluusokki olikin jo isompi yllätys. Kaikkien käytännön asioiden, kuten autonhankinnan ja kodin remonttisiivouksen jälkeen olikin outo ja tyhjä olo. Keskittyminen oli kateissa ja tunnelma oli outo. Normaalisti kotiinpaluun jäljiltä kerkeää hetken olemaan ja ihmettelemään, mutta nyt nokka oli jo yhden yön jälkeen kohti Etelä-Savoa. Vaikka takana on jo kuukausi kotimaassa, ensimmäiset positiiviset asiat lipuvat mieleen Englannista. Jos ensimmäiset kaipaamani asiat ovat Taco Bell, Boost-patukka ja Rubicon Mango -limonadi, niin kaipaavin osa taitaa tosin olla vatsan puolella.

H-PAN MONIKULTTUURISENA TYÖYMPÄRISTÖNÄ

Työympäristö luo omat haasteensa työlle. Monikulttuurisessa ympäristössä on monenlaisia haasteita alkaen kielistä ja erilaisista työkulttuureista. Protestanttinen työmoraali preussilaisine aikatauluineen ei oikein aina sovi kitkatta yhteen afrikkalaisen työkulttuurin kanssa.

Organisaatiokulttuuri on aina yhdistelmä näitä kulttuureita. Organisaatiokulttuuri muuttuu nopeammin kuin vastaava kansallinen kulttuuri, ja siksi se sopeutuu paremmin. Riskinä on toki aina vaihtoehto, että organisaatiokulttuuri ohittaa tärkeitä asioita ja muuttuu väärään suuntaan, tai vie niin sanotusti terän uusista ja innovatiivisistä ihmisistä (Vanha-Aho 2009, 25). Kulttuurierojen väheksyminen jopa samankaltaisissa kulttuureissa voi johtaa suuriin hankauksiin (Vanha-Aho 26-27). Erityisesti niin voi tapahtua, kun täysin erilaiset kulttuurit törmäävät.

H-Panilla tämä näkyi useimmiten ja selvimmin aikataulujen noudattamattajättämisenä. Itse olen tottunut tulemaan töihin ja pitämään palaverit silloin kun on sovittu, mutta afrik-kalaislähtöinen työympäristö piti kellonaikoja enemmän viitteellisinä kuin tarkkoina aikoina. Jopa töihintulo saattoi olla tunnin sovitun ajankohdan jälkeen. Myöskään Isossa-Britanniassa ei aikakulttuuri ole aivan samanlainen kun meillä, mutta jo huomattavasti lähempänä totuttua.

Tohtori Shangin (Shang 2002) mukaan yleiset myytit monikulttuurisessa työympäristössä työskennellessä luovat haasteita. Pidetään turhana että riittää, kun koittaa vaan parhaansa ja on oma itsensä. On tärkeää tuntea niin toisten kuin paikallinenkin kulttuuri. Näin vältytään paljon helpommin kitkalta työyhteisössä.
Oman työn tekeminen helpottuu, kun ottaa huomioon toiset kulttuurit ja vallitseva valtakulttuuri. Tämän olisi toki suotavaa tapahtua molempiin suuntiin, ettei ainoastaan jousta omissa tavoissaan ja tekemisissään. Yleisesti skandinaaviset kanssatyöntekijämme olivat hieman pettyneitä tapaan, jolla asioita hoidettiin. Tämä käsitti nykyiset ja entiset työntekijät ja harjoittelijat.

MITÄ JÄÄ KÄTEEN JA KUINKA KAIKKI TAPAHTUU?

Lähteminenhän on aina lopulta helppoa. Osta liput lennolle ja ei muuta kuin matkalle tuntemattomaan. Asunnon hankkiminen alle 6 kuukautta kestävälle oleskelulle onkin sitten jo kallista ja vaikeaa. Iso-Britannia toivoo lähinnä yli puolen vuoden asukkaita. Lyhyemmän ajan oleskelijoiden pitää varautua maksamaan asunnosta aika runsaasti, jopa noin tuhat euroa kuukaudessa.

Kv-toimisto sotki etukäteen asioita aika vahvasti, ja muutenkin tuen puutos oli suorastaan silmiinpistävää. Mikäli todella haluaa lähteä, on oltava valmis tekemään kaikki itse ja vaikeimman kautta. Tämä tapa kyllä valmistaa elämään vaikka missä sen jälkeen.

Euroopan sisällä on helppo liikkua, ja Englantiin pääsee helposti suoralla lennolla. Englannin sisällä liikkuminen on helppoa, ja kielen takia sopeutuminen on yleensä nopeaa. Tulee kuitenkin muistaa, että brittiläinen infrastruktuuri on kaukana omastamme, eli yllätyksiä tulee olemaan.

Harrastaminen ja kaikenlainen shoppailu on helppoa. Manchester on iso kaupunki ja tarjoaa paljon. Kulttuuria on tarjolla musiikin ja teatterin muodossa riittämiin. Kaupunki on kuulemani mukaan erinomainen myös illanviettoihin, sillä se on yöelämältään tunnettu. Kaupunki on erittäin avoin, eikä syrjintää ole samalla tavalla kuin monessa muussa kaupungissa. Manchesteriä pidetään esimerkiksi maailman seksuaalivähemmistömyönteisimpänä kaupunkina.

Harjoittelupaikan suosittelisin vaihtamaan, sillä Hpanilla ei oikein ole tarjota paljon mitään, ja suurin osa ajasta menee muihin järjestöihin tutustuessa ja hankkiessa tietoa paikallisista järjestelmistä.

LÄHTEET
H-pan 2013. Viitattu 4.10.2013. www.hpan.org
Vanha-Aho, Jenni 2009. Esimiestyö monikulttuurisessa työympäristössä. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: Opinnäytetyö.
Shang, Shanton Dr. 2002. Competencies for Managing a Multicultural Work Environment. University of Melbourne: Department of Information Systems. Luento. Viitattu 1.10.2013 http://www.aiec.idp.com/pdf/Chang_pp.pdf
Onuigbo, Maria ja Karjalainen Jarmo i.a. Ulkosuomalaisen selviytymisopas. Merimies-kirkko.
Shabs Ismael, henkilökohtainen tiedonanto 29.8.2013

Palaa takaisin Vaihtokokemuksia -sivulle