Dialogi-media: Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolkuja voidaan helpottaa

Opetushallituksen selvityksen mukaan viisi vuotta valmistumisensa jälkeen ulkomaalaistaustaisista korkeakouluopiskelijoista on työllistynyt vain noin kolmasosa ja heistäkin iso osa koulutusta vastaamattomiin töihin. Yli kolmasosa muuttaa Suomesta pois heikkojen ura- ja työmahdollisuuksien vuoksi.

Dialogin teemanumero nostaa esille Diakin hankkeiden esimerkkejä koulutukseen ja työhön pääsyn helpottamiseksi.

Ratkaisuja koulutukseen pääsyyn

Digiolkkarista työelämään -hankkeessa kehitetty kaksikielinen valmennusmalli tuki maahanmuuttajien ammatillista koulutusta ja työllistymistä.

— Koko tämä kaksivuotinen valmennus on ollut minulle hyvin tärkeä. Ennen tätä olin pari ensimmäistä Suomen vuottani pysytellyt lähinnä kotona. Nyt pääsin nurkista pois, opiskelemaan ja näkemään asioita kodin ulkopuolella ja se tuntuu erittäin hyvältä, kertoo Syyriasta kotoisin oleva Mayada Al Zouhbi.

Monien hankkeiden mukaan maahanmuuttajat tarvitsevat tukea opintoihin kiinni pääsemiseksi ja niiden aikana. Oppilaitoksilla on mahdollisuus vaikuttaa myös itse maahanmuuttajien tukemiseen.

– Valintakokeet suunnitellaan ja toteutetaan pääsääntöisesti hakijoille, joiden äidinkieli on suomi.  Suomessa asuu kuitenkin valtava joukko vähemmistöihin kuuluvia, joiden äidinkieli ei ole suomi, muistuttavat projektipäälliköt Marja Pinolehto, Anu Halonen ja Jaana Puurunen artikkelissaan.

Artikkelissa kerrotaan Diakissa kehitetyistä erillishauista, joissa eri taustoista tulevien opiskelijoiden valmiudet on huomioitu.

Työllistyminen edellyttää yksilöllistä tukea

Maahanmuuttajat voivat törmätä vaikeuksiin myös moniin opintoihin kuuluvissa harjoitteluissa. Vaikka opinnot olisikin järjestetty englanniksi, tekevät opiskelijat usein harjoittelunsa täysin suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijoiden vähäinen suomen kielen taito vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan saada harjoittelupaikka.

– Harjoittelupaikkojen ohjaajat painottavat kielen merkitystä paitsi arkisissa asiakastilanteissa myös paperitöitä tehdessä, viranomaisten kanssa asioidessa sekä opiskelijoiden ja harjoittelupaikan työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa, kirjoittaa Diakin lehtori Katja Päällysaho.

Jos paikan onnistuu saamaan, oppiminen ja ammatillinen kehittyminen voivat jäädä ohueksi.

Yhtenä ratkaisuna Diakissa on kehitetty non-formaalia kielen oppimista, jossa harjoittelun aikana opiskelijat altistuvat kielikylpy-tyyppisesti suomen kielelle. He saavat tuekseen myös erillisen kielimentorin, joka vierailee harjoittelupaikassa.

– Ohjaustilanteet ja tärkeät työhön liittyvät asiat on edelleen mahdollista hoitaa englanniksi, mutta arjessa tapahtuvan viestinnän on kielen oppimisen kannalta hyvä olla suomenkielistä. Näin opiskelija joutuu tilanteisiin, joissa joutuu aktiivisesti kuuntelemaan ja vastaamaan suomen kielellä.

Tehtävää on myös työnantajien asenteissa. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän tai harjoittelijan palkkaaminen useimmiten kannattaa, huomauttavat projektipäällikkö Marja Pinolehto ja projektikoordinaattori Anna Alapeteri blogitekstissään.

– Nämä opiskelijat tarjoavat työpaikoille tuoretta ammattiosaamista, uusia näkökulmia, kielitaitoa, kulttuurintuntemusta sekä asiakaspalvelua monimuotoistuvalle asiakaskunnalle.

Lue lisää:

• Dialogin teemanumero ”Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolut”

Kuva: Meeri Utti