Riittämätön avun saanti syrjäyttää nuoria miehiä

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja THL:n tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että syrjäytyneet saavat apua ja palveluja myöhemmin kuin koulutetut ja työssä olevat taustalla olevista ongelmista huolimatta. Tämä koskee esimerkiksi lastensuojelun sijoituksia, psykiatrista osastohoitoa ja päihdehoitoa. 

Tutkimuksen aineistona ovat kaikki vuonna 1987 Suomessa syntyneet. Ikäluokan työllistymistä ja kouluttautumista tarkasteltiin 25‒28-vuotiaiden osalta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tätä ikäkautta edeltäviä ongelmia ja palveluiden käyttöä.

Tulosten mukaan ikäluokasta 3,7 prosenttia eli 2186 henkilöä voitiin kouluttamattomuuden ja pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi lukea syrjäytyneiden ryhmään 25–28-vuotiaana. Lähes kaksi kolmasosaa heistä oli miehiä. Huominarvoista on myös, että kouluttamattomuus oli pitkäaikaista työttömyyttä vahvemmin yhteydessä muihin ongelmiin.

Viivästynyttä tukea ja psykiatristen palveluiden alikäyttöä

Syrjäytyneiden lapsuuden perheissä oli paljon köyhyyttä ja mielenterveyden ongelmia. Tutkitulla ikäluokalla esiintyi useita omia ongelmia jo lapsuudessa ja nuoruudessa, esimerkiksi puolella nuorista oli diagnosoitu mielenterveys- tai päihdeongelma. Myös altistuminen rikollisuudelle korostui, sillä joka toisella oli takana rikostuomio. Kolmasosalla oli syrjäytymistä edeltävästi pitkittynyttä toimeentulotuen käyttöä.

Viidesosalla syrjäytyneistä oli taustalla lapsena tai nuorena koettu lastensuojelun sijoitus kodin ulkopuolelle, kun taas koulutetuista työllisistä näin oli vain 1,4 prosentilla. Syrjäytyneet nuoret miehet olivat tulleet sijoitetuksi kodin ulkopuolelle keskimäärin kolme vuotta vastaavan kokeneita jatkokoulutettuja työllisiä myöhemmin.

Syrjäytyneillä oli taustalla huomattavasti enemmän erikoissairaanhoidon käyntejä, mutta psykiatrisissa käynneissä eroa ei ollut.

‒ Nuorten miesten kohdalla voidaan puhua psykiatristen palveluiden alikäytöstä, kuvaa dosentti Reija Paananen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Syrjäyttävätkö nykyiset tukipalvelut nuoria miehiä?

Osataanko erityisesti poikien ja nuorten miesten tuen tarvetta tunnistaa? Palvelujärjestelmän sisällä suunnistaminen vaatii paljon osaamista ja tietoa järjestelmän toiminnasta. Toisin sanoen avun saaminen vaatii eniten juuri silloin, kun voimia on vähiten.

‒ Avun vastaanottamiseksi tarvitaan myös luottamus siihen, että auttajat haluavat minulle hyvää. Joillakin tämä luottamus on mennyt ja sen takaisin saaminen vaatii aikaa ja työtä, Paananen pohtii.

Tutkimuksen valossa kohtaamisia palvelujärjestelmän kanssa on ollut paljon, mutta toisaalta nähdään esimerkiksi psykiatristen palveluiden alikäyttöä.

‒ Yhteiskunnan tuki näyttäytyy tämän tutkimuksen valossa riittämättömältä ja paikoin jopa syrjäyttävältä, Paananen toteaa.

Tulosten perusteella erityistä huomiota tulisi kiinnittää mielenterveyspalveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen. Yhteiskunnan tuen ja rakenteiden tulisi vastata erityisesti pystyvyyden ja työllistymiseen liittyvien kykyjen vahvistamiseen. Nuorten aikuisten pitkäaikaistyöttömyys ja kouluttamattomuus on ongelma, johon tarvitaan sektorirajat ylittäviä ratkaisuja sekä nuorten ja perheiden tarpeisiin vastaavia matalan kynnyksen palveluita.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 8.5.2019:

Nuorten aikuisten syrjäytymiseen liittyvät tekijät ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ajoittuminen, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2019: 56: 114–128. Linkki julkaisuun: https://journal.fi/sla/article/view/73002