Dialogi-media: Elämän loppuvaiheen hoito vaatii kehittämistä
Elämän loppuvaiheen hoito ei nykyisellään vastaa riittävän hyvin kuolemaa lähestyvien tarpeisiin. Dialogi-median uusi teemanumero kertoo, miten kuolemasta voidaan tehdä parempi niin potilaalle kuin läheisille.
Diak on mukana EduPal-hankkeessa, jossa kehitetään palliatiivisen eli oireita lievittävän hoidon ja saattohoidon koulutusta.
– Suomessa yksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon haaste on hoidon saatavuuden alueellinen epätasa-arvoisuus, toteavat hankkeen projektipäällikkö Minna Hökkä ja projektikoordinaattori Juho Lehto. – Hoitoa ei ole saatavissa, koska alan osaamista ei ole tarpeeksi.
Hankkeessa kehitetään sairaanhoitajien ja lääkärien koulutusta, mutta jatkossa on tarpeen lisätä elämän loppuvaiheen hoidon opetusta myös muissa sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. – Laadukas palliatiivinen hoito ja saattohoito edellyttävät moniammatillista työtä, Hökkä ja Lehto toteavat.
Mahdollisuus kommunikaatioon turvattava
Myös hengellisen ja henkisen tuen saamisessa on suurta vaihtelua. – Usein on kysymys rohkeudesta asettua kuuntelemaan ja herkkyydestä tunnistaa hengellisiä ja henkisiä tarpeita, toteaa Diakin diakonian ja kasvatuksen yliopettaja Minna Valtonen.
Elämän loppuvaiheen henkisiin tarpeisiin kuuluu myös kommunikoinnin tarve. – On tavallista, että kyky kommunikointiin heikkenee kuoleman lähestyessä, toteaa Diakin tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia. – Erilaisia kommunikoinnin apukeinoja on olemassa, mutta tietoisuus niistä vaihtelee sairaaloittain.
Saattohoitoon erikoistuneessa Terhokodissa pyritään mahdollistamaan yksilöllinen ja ihmisen itsensä näköinen kuolema. – Saattohoidon ytimessä on aina ihminen, ja hänen tilanteestaan lähdemme liikkeelle, toteaa Terhokodin ylihoitaja Mirja Sisko Anttonen.
Dialogin uusi teemanumero käsittelee myös kulttuureittain vaihtelevaa kuolemaan suhtautumista, lapsensa menettäneen vanhemman kohtaamista sekä elämää kuolemaan johtavan sairauden kanssa.
Lue lisää: