Sosiaalisen median potentiaali käyttöön nuorisotyössä

Räjähdysmäinen somen käytön kasvu on tasaantumassa luontevaksi osaksi nuorten elämää. Videoiden ja kuvien käyttö on lisääntynyt sosiaalisen median viestinnässä – visuaalisuus on entistä keskeisemmässä asemassa. Uusien somekanavien suosion ennustaminen on vaikeaa, varmaa on kuitenkin nuorten innokkuus uusien kanavien käyttöönotossa.

Mikä motivoi nuorta olemaan aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä? On olemassa kaksi suurta motiiviryhmää; 1) vuorovaikutuksen jakaminen: ihminen haluaa jakaa jotain toisille ja olla yhteydessä toisiin nuoriin 2) identiteetin tuottaminen: itsensä toteuttaminen, itseilmaisu ja joskus myös itsensä tehostaminen. Muita motiiveja voivat olla mm. mukana oleminen uusissa asioissa, kokeileminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja osallistuminen. Myös käytön helppous on keskeisessä asemassa.

Asiantuntijoiden ajatuksia nuorten somen käytöstä

Facebook on edelleen eri-ikäisten keskuudessa yksi suosittu sosiaalisen median kanavista meillä ja maailmalla, vaikka nuoret eivät enää aktiivisesti tiliään käytä sosiaaliseen kanssakäymiseen vaan enemmänkin seuraavat toisten päivityksiä. Nuoren rooli Twitterissä on myös enemmän seuraajan roolissa, sillä Twitterin käyttäjät ovat pääasiallisesti aikuisia mm. asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä.

Instagram, Snapchat, WhatsApp ja korkeakoulumaailmassa Jodel ovat nousseet suuremmiksi kanaviksi. Suosituksi on myös noussut Youtube, missä sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu videoiden kommentoinnissa. Nousua suosiossa vaikuttaa olevan lisäksi eri pelialustoilla esim. Steam, Discord ja TeamSpeak, missä voidaan mm. keskustella pelin ohella osallistujien kesken. Uusimpana Maker-toiminta eli digitaalinen askartelu näyttäisi olevan lisääntymässä, ohjeita ja tuotoksia jaetaan verkossa. Näiden potentiaalia olisi syytä pohtia nuorisotyössä.

Luontevaa vertaistukea verkossa

Vertaistuki tapahtuu pääasiassa samoissa paikoissa kuin muu somettaminen. Lisäksi on olemassa erilaisia vertaistukiryhmiä, ja suosioon ovat nousseet myös erilaiset chatit esim. Ninja-chat, Sekaisin-chat ja Netarin-chat sekä puhtaasti vertaistuelliseen keskusteluun keskittyvä Heimo.co.

Usein somesta saatua tukea nuori ei miellä suoranaisesti ”vertaistueksi”, sillä samoista asioista kiinnostuneet ajautuvat samaan paikkaan ja asioiden jakaminen on siten luontevaa.

Varsinkin tilanteissa, että nuorella kotoa lähteminen tai yleensä ihmisten kohtaaminen on vaikeaa, olisi erityisen tärkeä hyödyntää sosiaalisen median kanavia, joiden kautta nuori voidaan osallistaa ja mahdollisesti saada mukaan muuhun toimintaan. Somea voi siis hyödyntää monella tavalla, sinun tulee vain löytää oma tyylisi kokeilemalla.

Tietoa blogista

Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.

Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Dimmi somessa ja yhteydet

Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr

Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi