Nuoret ja some vuonna 2019 – ota kootut kyselyn tulokset käyttöösi
Somen palvelut täydentävät ja rikastavat nuorten reaalielämän sosiaalista viestintää. Viikossa kyselyn keskiverto 18,9-vuotias nuori käyttää noin 15-20 tuntia sosiaalisen median palveluita. Somepalveluita käytetään pääasiassa älypuhelimilla, ja suosituin aika käytössä on klo 18–21 välillä. Käyttöaikojen pituus vaikuttaa kasvaneen, ja nuoret liittyvät sosiaalisen median palveluihin yhä nuorempina ja käyttävät niitä hieman enemmän verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen.
Suosituimmat someympäristöt ja niiden käyttö
Suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat kyselyn mukaan WhatsApp, YouTube, Instagram, Snapchat, Spotify, Facebook, Facebook Messenger, Pinterest, Steam ja Discord. Eri ikäryhmien välillä on selkeitä eroja eri somepalveluiden käytössä. Somessa keskustellaan mieluiten yksityiskeskusteluissa tai pienissä ryhmissä. Kysyttäessä missä nuoret ovat läsnä vuoden kuluttua kärkeen nousivat Instagram, Snapchat, WhatsApp, YouTube ja Facebook vaikkakin Facebookin suosio on kaikissa ikäryhmissä laskussa.
Lähes kaikki vastaajista käyttävät sosiaalista mediaa sisältöjen lukemiseen, selaamiseen ja tykkäämiseen. Musiikin kuuntelu, tuttujen tekemisen seuraaminen, reaaliaikaisten keskustelujen käyminen, tiedon hakeminen ja somessa pelaaminen vaikuttavat olevan myös suuressa suosiossa. Sisällöntuotantoon liittyvä käyttö näyttää vähentyneen, sillä tilapäivityksiä ja kommentointia tekee enää noin kolmannes nuorista.
Somessa viestintä on nuorille sosiaalista toimintaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tuottaen iloa ja lisävarmuutta. Useat vastaajista ovat saaneet apua erinäisiin ongelmiin ja kokeneet onnistumisen tunteita. Toisaalta some kasvattaa sosiaalista verkostoa, sillä sen välityksellä nuoret pitävät yhteyttä laajempaan piiriin kuin reaalielämässä. Jopa noin kolmannes on löytänyt seurustelukumppanin somen avulla.
Some ja kiusaaminen
Vastaajista vajaa 25 % on kokenut jonkinlaista kiusaamista somessa. Vuoden 2016 kyselyn vastauksiin verrattuna kasvua on noin 10 prosenttiyksikköä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa, erityisesti nuoret toivoivat netiketin opetusta.
Netikettiä opettamalla voitaisiin ehkä paremmin saada nuoret tietoiseksi siitä, miten sosiaalisen median palveluissa tulisi käyttäytyä, sen sijaan, että olettaisimme nuorten automaattisesti tiedostavan nämä asiat. Nuoret sujahtavat somemaailmaan yhä nuorempina, joten olisi syytä, että myös kouluissa puhuttaisiin asiasta tarpeeksi ajoissa, erityisesti kun toive opetuksesta tulee itse nuorilta. Ehkäpä tätä kautta voisimme osaltaan vaikuttaa kiusaamisen vähentymiseen?
Kyselyn on toteuttanut Oulun kaupungille Ebrand Group Oy. Vastaajina kyselyssä on ollut 6247 ympäri Suomen asuvaa 16-29-vuotiasta.
Tietoa blogista
Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.
Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.
Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.
Dimmi somessa ja yhteydet
Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr
Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi