Sosiaalialan ammattilaiset työllistyvät hyvin, mutta ovat kuormittumisvaarassa

Rauma tutki opinnäytteessään ammattijärjestö Talentiaan kuuluneiden sosiaalialalla työskennelleiden työuria. Hän lähestyi aihetta työmarkkinatilanteen, uraliikkuvuuden, ammatillisen osaamisen, työuramotiivien ja uramenestyksen näkökulmasta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla.

Sosiaalialan ammattilaisten työmarkkinatilanne piirtyy hyvänä ja vakaana. He työllistyvät keskimääräistä paremmin kokoaikaiseen palkkatyöhön. Työttömyys oli vastaushetkellä harvinaista ja vähäisempää kuin muilla aloilla.

Sosiaalialan alan ammattilaisten ansiot eivät kuitenkaan vastaa muiden samanikäisten ja samantasoisesti kouluttautuneiden ansioita. Naissukupuoli vaikuttaa negatiivisesti palkkakehitykseen.

Työuria hallitsee elämänalueiden tasapaino

Vastaajat kokivat työolot hyviksi. Työmäärä koettiin kuitenkin liialliseksi, työn kuorma raskaaksi ja työhön liittyvä johtaminen puutteelliseksi. Hälyttävää on, että sosiaalialan ammattilaiset ovat kuormittumisvaarassa.

–Tulosten perusteella syntyi käsitys, että sosiaalialalla tehdään työtä vähillä resursseilla, jolloin työntekijät ovat vaarassa kuormittua, Rauma toteaa opinnäytteessään.

Sosiaalialan ammattilaiset kouluttautuvat ahkerasti. Vastaajista suurin osa oli tyytymätön ylimpään eli viimeisimpään tutkintoonsa. 76 prosenttia hakeutui uudelleen ammatillisiin opintoihin, yleensä viiden vuoden kuluttua ensimmäisen tutkinnon suorittamisesta.

Vuorovaikutusosaaminen koettiin tärkeimmäksi työelämävalmiudeksi. Akateemisesti kouluttautuneet kokivat, ettei tutkinto-opiskelu ollut kehittänyt tarpeeksi vuorovaikutusosaamista. Yliopistokoulutuksessa vuorovaikutusosaamisen opettaminen saattaa jäädä muiden ydinosaamisalueiden varjoon. Vastaajat kokivat, että työantajan koulutukset kehittivät eniten heidän osaamistaan. Vastaajat kouluttautuivat myös omatoimisesti.

Vastanneiden työuria hallitsee vahvasti elämänalueiden tasapaino – työ, perhe-elämä ja vapaa-aika halutaan tasapainottaa. Jos esimiehet pystyvät tukemaan tätä tasapainoa, niin työntekijöiden työtyytyväisyys, työteho, työn laatu ja sitoutuminen organisaatioon nousevat. Ratkaisuiksi tähän Rauma mainitsee työaikakokeilut, liukuvan työajan, etätyömahdollisuudet ja työhyvinvoinnin tukemisen.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa.