Nuorten maailma muuttuu – pysyykö nuorisotyö perässä?

Opetushallitus teetti selvi­tyksen vuosina 2014–2017 käynnistyneiden nuorisotyötä koskevien hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista. Maailma ja myös nuorten kohtaamat haasteet monikulttuuristuvat, mutta toisaalta ongelmat ovat samanlaisia paikasta riippumatta. Nuorten osallisuudesta kamppaillaan niin Euroopan metropoleissa kuin Suomen pikkukaupungeissakin.

Teemoina hankkeissa ovat korostuneet mm. sosiaaliset ja digitaaliset työskentelymenetelmät, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saavuttaminen, nuorten osallistaminen sekä oman alan profilointi.

Uudet menetelmät käytössä hanketyössä

Erasmus+ ­ohjelman kehittämishankkeissa vaikutetaan nuorisotyön laatuun uusien menetelmien, työkalujen ja materiaalien avulla, kuten digitaalisilla ja osallistavilla työskentelymenetelmillä. Screenagers­tutkimushankkeessa selvitettiin digitaalisten medioiden käyttöä nuorisotyössä ja laadittiin suositukset digitaalisen nuorisotyön edistämiseksi.

Future Labs -­hankkeessa haetaan taas ratkaisuja nuorten osallisuuden parantamiseen, mutta samalla halutaan myös vahvistaa nuorisoalan ammattilaisten valmiuksia digitaalisen toimintatavan omaksumisessa. Digitaalinen nuorisotyö koskee myös Dimmi-hankettamme, jonka päätavoitteena on nuorten positiivisen mielenterveyden vahvistaminen hyödyntäen digitaalisia menetelmiä työvälineinä nuorisotyössä.

Some tullut jäädäkseen

Vuonna 2015 tehdyn kuntien somekyselyn mukaan sosiaalisen median välineitä käytetään kunnissa entistä laajemmin; palvelujen käyttötarkoitukset monipuolistuvat ja kohderyhmiä on enemmän. Mitä isompi kunta on, sitä useampia eri sosiaalisen median välineitä käytetään. Kuntakysely tehtiin nyt neljännen kerran ja joka vuosi nuorisotoimi on ollut suurin somea käyttävä kunnan toimiala.

Hengellinen elämä verkossa -hanke on edistänyt sitä, että some on noussut keskeiseksi osaksi kirkon nuorisotyötä. Diakonia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin somen käyttöä laajasti evankelisluterilaisen kirkon hiippakuntien nuorisotyössä. Miltei kaikki 233 vastaajaa hyödynsi somea työssään. Yleisimmin somea käytettiin tiedottamiseen, mainontaan ja yhteydenpidossa nuoriin. Vastaukset somen hyödyntämisestä sielunhoidossa, asenteisiin vaikuttamisessa, opettamisessa ja etsivässä nuorisotyössä olivat vaihtelevia.

Nuorison parissa työskentelevät ammattilaiset pyrkivät siis olemaan ajan tasalla. Suomessa onkin useaan muuhun maahan verrattuna hyvin koulutettuja ja monialaista yhteistyötä tekeviä nuorisotyöntekijöitä, joilla on paljon annettavaa sekä nuorille, mutta jopa myös ammattimaisen ja kasvatuksellisen nuorisotyön tekijöille Euroopassa.

Tietoa blogista

Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.

Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Dimmi somessa ja yhteydet

Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr

Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi