Digitalisoituvan nuorisotyön tulevaisuudennäkymiä
Nuorisotyön tulisi olla ennakoiva, rohkea ja kokeilunhaluinen lähestymisessään digitalisaatiota ja uutta teknologiaa kohtaan. Digitalisoituminen ei muuta nuorisotyön ydintä, arvoja eikä periaatteita vaan tuo siihen lisää uusia välineitä ja konteksteja.
Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia
Tulevaisuudessa on tärkeä ymmärtää, miten digitalisaatio muovaa yhteiskuntaa ja mitä vaikutuksia sillä on nuoriin ja nuorisotyöhön. Tulevaisuuden nuorisotyön digitalisaation ennustaminen ei ole helppoa, joka luo tehtävään työhön epävarmuutta, mutta samalla kaiken aikaa uusia näköaloja ja mahdollisuuksia.
Jokainen nuori on yhteydessä digitaaliseen kulttuuriin tavalla tai toisella. Digitalisaatio voi muuttaa kohtaamisen ja vuorovaikutuksen käsitteitä ja niiden luonnetta. Nuorten kanssa kohtaamisessa ja toimimisessa materiaalisten tilojen rinnalle tulee entistä vahvemmin virtuaaliset tilat, joka lisää nuorten tavoitettavuutta ja yhteisöllisyyttä.
Digitaalinen ja kasvokkainen kohtaaminen eivät sulje tulevaisuudessakaan toisiaan pois – päinvastoin tekoäly, mobiilipelit, virtuaali- ja lisätty todellisuus saattavat auttaa monella tasolla nuorten osallisuutta ja kohtaamista. Verkko mahdollistaa tuen tarjoamisen pitkien välimatkojen päähän ja entistä avoimempi asioiden käsittely tietoverkkojen ansiosta mahdollistuu mm. kohtaamisen anonymiteetin ansiosta.
Digitaalisuutta voidaan hyödyntää monin tavoin – välineenä, toimintana tai sisältönä. Ammattilaisten toive on, että digitaalisia ratkaisuja kehitettäisiin ja suunnattaisiin etenkin nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen heidän palvelutarpeensa ja käyttötavat huomioiden.
Haasteet on tehty voitettaviksi
Digitaalisuuden lisääntyminen nuorisoalalla voi mahdollisesti luoda myös omia haasteita esim. nettikiusaaminen, yhdenvertaisuus, yksityisyydensuojaan ja tietosuojaan liittyvää problematiikka. Digitaidot ovat nuorilla vaihtelevat, mistä syystä he tarvitsevat tukea ja ohjausta niiden kehittämisessä. Digitalisoitumisen aiheuttamat sosiaaliset riskit ja uhkat ovat tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, johon ammattilaisten tulee vain ennakolta valmistautua ja kouluttautua.
Tärkeää on huomioida suunnittelussa se, millaisiin laitteisiin nuorilla on arjessaan pääsy, jotta ehkäistään digitaalista syrjäytymistä. Mediakasvatuksen rooli nuorisotyössä nähdään jo nyt olennaisena, ja medialukutaidon lisääminen entisestään olisi siinä keskeisessä osassa. Kehitystyössä on tärkeä miettiä, miten suunnittelisimme vaihtoehtoja tai muuttaisimme alustojen takana olevaa logiikkaa niin, että se muuttuisi riippuvuutta luovasta ”tyynemmäksi teknologiaksi”?
Ihmisyyden pohtiminen kaiken kehitystyön ja murroksen keskellä on hyvä pitää työn keskiössä. Nuorisotyöllä on monipuolinen yhteys nuoriin, mitä on tärkeää hyödyntää monipuolisesti. Nuorisotyöntekijöiden ei tarvitse olla tulevaisuudessa koodareita tai tubettajia vaan nuorisotyön ammattilaisia, joiden läsnäoloa tarvitaan.
Tietoa blogista
Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.
Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.
Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.
Dimmi somessa ja yhteydet
Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr
Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi