Uusi kehittämishanke: Vetovoimaa kotihoitoon – tehdään hyvä arki yhdessä Etelä-Savossa
Väestö ikääntyy Suomessa vauhdilla ja kotiin tuotavien palvelujen tarve kasvaa. Samaan aikaan myös kotihoidon henkilöstöstä moni jää eläkkeelle, ja työssä olevilla on runsaasti sairauslomia. Eri puolilla Suomea koetaan, että työvoiman saanti kotihoitoon on vaikeutunut ja kiinnostus alaa kohtaan on vähentynyt.
Etelä-Savossa kotihoidon vetovoiman vahvistamiseen etsitään ratkaisuja kehittämällä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista sekä kotihoidon työn sujuvuutta. Huomiota kiinnitetään myös viestintään ja osallistavaan tiedolla johtamiseen.
Kotihoidon tärkein voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Tutkimustulokset osoittavat, että kuormittunut henkilöstö ei pysty toteuttamaan laadukasta palvelua.
‒ Työelämän laatuun satsaaminen vahvistaa työhyvinvointia ja näkyy kotihoidon vetovoimaisuuden ja tuottavuuden paranemisena. Työhyvinvointi vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauspoissaolojen määrää, hankepäällikkö Jaana Koinsaari Essotesta eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä sanoo.
Etelä-Savo kotihoidon kehittämisen laboratoriona
Etelä-Savossa säännöllisen kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on maan suurimpia avopainotteisen palvelurakenteen ja maakunnan korkean keski-iän vuoksi. Myös kotihoidossa työskentelevien osuus ikääntyneiden palvelujen henkilöstöstä on maan suurimpia.
‒ Etelä-Savo sopii hyvin kotihoidon kehittämisen laboratorioksi näistä lähtökohdista käsin, Koinsaari tiivistää.
Pyrkimyksenä on vahvistaa ajattelutapaa, jossa kotihoidon työ joustaa suhteessa työntekijän elämäntilanteeseen ja jossa hyvä arki tehdään yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarpeistaan lähtien.
‒ Tutustumme erilaisiin tapoihin organisoida kotihoidon työtä Suomessa ja kansainvälisesti. Se auttaa näkemään oman työn uudessa valossa ja lisää kykyä muutokseen, Koinsaari sanoo.
Essote tuottaa kotihoidon palveluja 8 kunnan alueella Etelä-Savossa. Lisäksi Pieksämäen kaupungin kotihoito on mukana kotihoidon kehittämistyössä yhteistyökumppanina.
‒ Kehitämme kotihoitoa ja luomme hyvää työn arkea yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa, projektikoordinaattori Marjo Pulliainen Diakista sanoo.
Arvioinnin osaaminen Diakin vahvuutena
Kehittämistyö etenee laajan asiantuntijaverkoston yhteistyöllä. Diakonia-ammattikorkeakoulu on mukana Essoten johtamassa hankkeessa yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ammattiopiston kanssa.
Diakin vastuulla laajassa kokonaisuudessa on erityisesti kehittämistoimien jalkauttaminen Pieksämäen kaupungin kotihoitoon ja yhteiskehittäminen Pieksämäen kotihoidon henkilöstön kanssa. Lisäksi Diak vastaa kotihoidon kehittämisen arvioinnista ja on mukana kotihoidon viestinnän kehittämisessä.
Arviointia tehdään sekä kotihoidon palvelujen kustannusten ja vaikutusten näkökulmasta että kehittämistyön tukemisen näkökulmasta.
‒ Kun hoivapalvelujen yhteydessä puhutaan tuottavuuden parantamisesta, kyse on kustannusten lisäksi aina siitä, saavatko ihmiset tarvitsemansa avun ja pystyykö palvelu tuottamaan heille riittävän hyväksi sovitun elämänlaadun, asiantuntija Aija Kettunen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.
Kehittämistä tukeva arviointi tarkoittaa sen kirkastamista, millaisia muutoksia kehittämistyöllä halutaan saada aikaan ja millä edellytyksillä nuo muutokset ovat mahdollisia. Tämänkaltainen arviointi tukee kehittämisen tulosten juurtumista.
Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke vahvistaa kotihoidon vetovoimaisuutta kehittämällä työhyvinvointia, ammatillisuutta, palveluprosesseja, tiedolla johtamista ja viestintää. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Essote, Diak, Esedu ja Xamk vuosina 2020–2021 Euroopan sosiaalirahaston tukemana.