Dialogi-media: Ekososiaalisesti kestävä tulevaisuus on mahdollinen
– Olemme jämähtäneet uskomukseen, että huominen rakentuu eilisen perustalle. Nykyään historia ei samalla tavalla määrittele tulevaisuutta, vaan voimme tehdä huomisesta jotain muuta kuin miksi se menneisyyden perusteella näyttäisi muodostuvan, sanoo apulaisprofessori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta Dialogin tuoreessa teemanumerossa.
Ekososiaalisuus tarkoittaa sitä, että kaiken ihmisen toiminnan taustalla nähdään ekologinen lähtökohta. Ekososiaalisesti kestävä tulevaisuus vaalii ihmisarvoa ja luonnon monimuotoisuutta.
– Meidät on kasvatettu siihen, että ihminen on paras laji maapallolla. Meidän olisi onnistuttava avartamaan maailmankuvaamme siten, että huolenpitomme ulottuu ihmisyhteisön ulkopuolelle – eläimiin, kasveihin ja myös elottomaan osaan luontoa.
Korona rikkoi rutiinit
Salosen mukaan koronapandemiassa piilee mahdollisuus uusien ajattelutapojen ja toimintamallien omaksumiseen. Pandemia on osoittanut, että rutiinit voidaan rikkoa.
– Korona pakotti hakemaan uusia toimintatapoja. Ne pystytään ankkuroimaan parempiin ekologisiin lähtökohtiin kuin vanhat toimintatavat.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että voimme itse vaikuttaa siihen, minkälaista yhteiskuntaa haluamme luoda. Suomi voisi halutessaan olla esimerkiksi hiilineutraaliuden mallimaa.
– Nyt on planeetan kokoinen mahdollisuuksien maailma auki. Voisimme vaikkapa olla ensimmäinen yhteiskunta, joka olisi samaan aikaan ilmastoneutraali ja ikääntyneille ihmisille maailman paras paikka asua.
Koulutuksesta eväitä kriittiseen ajatteluun
Salosen mukaan ekososiaalisuus on ennen muuta sivistyksellinen eli koulutukseen kytkeytyvä haaste.
– Koulutussektori on taantunut olemassa olevan maailman säilyttämiseen. Se olisi kuitenkin juuri se sektori, joka voisi luoda vaihtoehtoisia näkökulmia ja keskustelunavauksia, joiden varaan tulevaisuutta rakennetaan.
Salosen mukaan koulutuksen tehtävänä ei ole vain opettaa olemassa olevia asioita vaan antaa myös eväitä kriittiseen ajatteluun.
– Nuoria pitäisi rohkaista ajattelemaan radikaalisti toisenlaisia maailmoja, Salonen toteaa.
Diak kouluttaa tulevaisuuteen
Diakin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden yliopettaja Marja Katisko sanoo, että koulutusorganisaatioiden on punnittava, mitkä ovat ne pitkän aikavälin kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin vaatimukset, joiden varaan toimintaa rakennetaan.
– Emme luo vain tämän hetken, vaan tulevaisuuden koulutusta.
Katiskon mukaan Diakin koulutusalat ovat yhteiskunnan keskiössä.
– Sosiaali- ja terveyssektorin sekä kirkon ja tulkkausalan kouluttajana meillä on kytkös niin paikallisesti huonoimmassa asemassa olevien yksilöiden tukemiseen kuin globaalisti esimerkiksi siirtolaisten aseman kehittymiseen.