Siirry sisältöön
Kategoriat: Ajankohtaista, Julkaisut

Tulevaisuuden tulkkauksessa inhimillisyys ja teknologia kohtaavat

viittova henkilö
Tulkkausala elää muutoksen keskellä. Erityisesti teknologian kehitys ja monipuolistuminen vaikuttaa myös tulkkauksen tehtäviin, selviää Diakin ja Humakin laatimasta tulkkausalan tulevaisuudennäkymiä kartoittaneesta selvityksestä.

– Tulkkausala ja tulkkien toimintaympäristöt kehittyvät ja muuttuvat. Selvitystyön kautta saadaan tulkkausalan ja tulkkien kouluttajien näkemyksiä ammattikorkeakoulutasoisen tulkkikoulutuksen kehittämissuuntauksista, sanovat selvityksen kirjoittajat Diakin tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik ja Humakin tutkija, dosentti Päivi Rainò.

Diak on selvittänyt yhdessä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella tulkkikoulutuksen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita vasta ilmestyneessä julkaisussa Tulkkausalan tulevaisuudennäkymät (Humak 2020).

Verkkopalvelujen käytön ja tarpeen yleistyessä tulkeilta vaaditaan entistä enemmän kommunikaatio- ja vuorovaikutusasiantuntijuutta. Jotta palvelut olisivat kaikille saavutettavissa, laajenevat tulkin työtehtävät  enemmän esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijatehtäviin.

Teknologia ei korvaa tulkkausta

Konetulkkauksen kehittymisestä huolimatta tulkkausalalla ei olla teknologiasta huolissaan. Kartoituksen perusteella tulkkausalalla suhtaudutaan myönteisesti teknologian monipuoliseen käyttöön. Työssä tarvitaan myös monenlaista inhimillistä ja tilannekohtaista osaamista, jota ei lähitulevaisuudessa pystytä teknologialla korvaamaan.

Teknologia toimii tulkin työn tukena entistä useammassa vaiheessa. Tietokantojen, ohjelmien ja sovellusten käyttö kuuluu nykyisin jokaisen tulkin arkeen ja ammatilliseen osaamiseen.

– Tekniikan kehitys vaikuttaa tulkkien tehtäviin ja työskentelytapoihin. Selvityksen mukaan sekä tulkkauksen alalla että Diakin ja Humakin tulkkikoulutuksissa uusia teknisiä ratkaisuja pidetään enemmänkin mahdollisuutena kuin uhkana, Vik toteaa.

Muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat tulkkauspalvelun tarpeeseen

Vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettuja on Kelan asiakasrekisterissä noin 6000. Vain hieman yli puolet heistä, noin 3 400, käyttää tulkkauspalveluja ainakin tunnin vuosittain. Palveluihin oikeutettujen henkilöiden lukumäärä on kasvanut 2000-luvun alusta nykyiselleen noin 3–4 prosenttia vuodessa, mutta palveluja käyttävien määrä ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Siksi nykyisellä koulutusvolyymilla pystytään yhä vastaamaan tulkkauspalvelua käyttävien henkilöiden tulkkaustarpeeseen.

Suomessa harvemmin puhuttujen kielten tulkkitarpeisiin vaikuttavat taas vahvasti yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Kasvava maahanmuutto lisännee asioimistulkkien kysyntää kuten myös sitä, minkä kielien hallintaa tulkeilta odotetaan.

Tulkkausalan kilpailuttaminen on haasteellista

Tulkkauspalvelu on toimialana erityinen. Kartoituksen mukaan alalla on koettu, että kilpailuttaminen ei sovellu tulkkauspalvelun järjestämiseen. Sama havainto on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön vastikään julkaisemasta Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta, jonka mukaan asioimistulkkausta on vaikea kilpailuttaa hyvin.

Vammaisten tulkkauspalvelujen tuottaminen julkisen hankinnan kautta on myös osoittanut, miten vaikeaa on ennakoida toistuvien kilpailutusten sekä niiden mukana vaihtuvien toiminnallisten ehtojen vaikutusta työmarkkinoilla ilmeneviin dramaattisiinkin muutoksiin ja tulkkien koulutustarpeeseen.

Rainòn ja Vikin selvityksessä nouseekin esiin tarve nykyistä tiiviimmälle tulkkauspalveluiden yhteiskehittämiselle. Tulkkauspalveluja järjestävien tahojen, asiakasjärjestöjen, palveluntuottajien ja kouluttajien asiantuntemuksen yhdistämisellä olisi mahdollista saada aikaan entistä laadukkaampaa ja kustannustehokkaampaa tulkkauspalvelua.

– Asioimistulkkaus on syntynyt ammattialana ja terminä jo silloin, kun meillä alettiin kouluttaa viittomakielellä toimivia tulkkeja 1970–1980-lukujen vaihteesta lähtien. Puhuttujen kielten parissa asioimistulkkien tarve nousi Suomessa esille vasta, kun ensimmäiset pakolaisryhmät saapuivat Suomeen 1990-luvun alussa. On ollut mielenkiintoista havaita, miten samankaltaisten ongelmien puhuttujen kielten asioimistulkkauksessa painitaan kuin 40 vuotta sitten, kun kuurojen henkilöiden tulkkauspalveluihin liittyvää lainsäädäntöä kehitettiin. Viittomakieliset olivat silloinkin edelläkävijöitä, Rainò tähdentää.