Siirry sisältöön

Diak vie työhyvinvointiosaamistaan uusille toimialoille

nainen haravoi ja keltaisia lehtiä lentää ilmassa kuvan etualalla
Diakonia-ammattikorkeakoulussa kehitetään maatalousyrittäjien ja laajemmin maaseudulla toimivien yrittäjien hyvinvointia Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Projektipäälliköt Katja Nuottila ja Merja Nykänen kertovat, miksi kannattaa tarttua yhteistyöhön uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on lähtenyt viemään vahvaa hyvinvointi- ja työyhteisöosaamistaan rohkeasti uusille toimialoille viime vuosina.  Maatalousyrittäjän työura muutoksessa ja Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hankkeissa kehitetään maaseudun erilaisten yrittäjien hyvinvointia eli liikutaan ympäristössä, joka ei perinteisesti ole Diakissa niin tuttua.

Etelä-Savossa hankekumppanina on maatalouden kehittämis- ja neuvontaorganisaatio ProAgria Etelä-Savo, joka tuntee maatalouden ja maatalousyrittäjien arjen.

‒ Diak on puolestaan hyvinvoinnin ja jaksamisen puolesta puhuja. Me viestitämme, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita riippumatta olosuhteista. Yhteisillä tilakäynneillä ProAgrian väen kanssa luotamme toistemme asiantuntemukseen ja annamme sille tilaa, projektipäällikkö Merja Nykänen sanoo.

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla yhteistyötä tehdään Kajaanin ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja johtamisen osaajien sekä ProAgria Oulun, MTK-Pohjois-Suomen ja paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

‒ Menestyvä liiketoiminta ja yrittäjän hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Meillä Diakissa on hyvinvointiosaamista, kun taas Kamkissa on liiketoimintaan ja johtamiseen liittyvää osaamista. Katsomme samaa asiaa eri kulmilta yrittäjän parhaaksi, projektipäällikkö Katja Nuottila sanoo.

Ulkopuolisuus auttaa näkemään erilaisia vaihtoehtoja

Omalla tuttuusalueella asiat eivät aina ole mukavia, mutta ne ovat tuttuja, ennustettavia ja kohtalaisen helppoja. On helppoa jäädä pyörimään tuttujen kesken tuttuihin kuvioihin. Tuttuusalueen rajojen ylittäminen tuo uusia näkökulmia ja auttaa näkemään, miten monella tavalla ihmiset ja organisaatiot toimivat.

‒ Yhteistyö uuden toimijan kanssa tuo terveellistä kyseenalaistamista ja ihmettelyä puolin ja toisin. Se haastaa katsomaan myös omaa toimintaa ja uudistumaan myönteisellä tavalla, Nykänen pohtii.

Ulkopuolisuudesta on usein myös etua. Se auttaa näkemään, miten aina on erilaisia vaihtoehtoja toimia ja mennä eteenpäin.

‒ Maatalousyrittäjien vastaanotto on ollut lämmin. Diak on hyvällä tavalla ulkopuolinen eli meillä ei ole mitään piilointressejä. Emme ole pankki, vakuutusyhtiö, konekauppias tai maatalouden asiantuntijapalvelujen myyjä, Nykänen sanoo.

‒ Sopivasti puolueettomina olemme pystyneet luomaan työyhteisöissä luottamuksen ilmapiirin, joissa työntekijätkin ovat uskaltaneet kertoa työhön liittyvistä haasteista ääneen. Sen myötä ongelmia on päästy ratkomaan, Nuottila lisää.

Lukuvinkit

Vertaistukea yrittäjyyteen ja jaksamiseen

Valmentaja ja Kunnostamon yrittäjä Anu Suotula-Teppo kertoo haastattelussaan Iin yrittäjäryhmässä saamistaan oivalluksista ja siitä, miten hän on oppinut pysähtymään ja olemaan armollinen myös itselleen. Maaseutuyrittäjien työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen -hanke toi Iin yrittäjäryhmän tapaamisiin eväitä yrittäjän hyvinvoinnin tueksi keväällä 2020.

Murroksen keskellä yrittäjät ovat osa ratkaisua

Maatalousyrittäjän työura muutoksessa -hankkeen blogissa ohjausryhmän jäsenet ja keskeisten sidosryhmien edustajat pohtivat muutosta kukin omasta näkökulmastaan. Maatalousministeri Jari Leppä muistuttaa blogissaan, että maatalousyrittämisessä ollaan monella tavalla ratkaisujen alalla, olipa kyse ruokaturvasta kriisiaikoina tai ilmastonmuutoksesta.