Diakin asiantuntijat kutsuivat ryhmän nuoria luotsaamaan palvelujen kehittämistä

Diakin tutkijat ja asiantuntijat ovat koonneet nuorilähtöisen palvelujärjestelmän teesit. Nuorten tukeminen oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti edellyttää asioiden ajattelemista nuoren tilanteesta ja tarpeista käsin.

‒ Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä ei ole kynnyksiä avun piiriin pääsemiseksi, eikä nuoren tarvitse surffailla ympäriinsä etsiessään oikeaa tahoa ja itselle sopivaa tukea. Palveluista tiedotetaan ja niitä markkinoidaan siellä, missä nuoret muutenkin ovat, projektipäällikkö Reija Paananen sanoo.

Nuorilähtöisessä palvelujärjestelmässä nuori kohdataan tasaveroisena, arvokkaana ja merkityksellisenä oman elämänsä asiantuntijana. Nuorten hyvinvointia seurataan ja palveluita kehitetään yhdessä nuorten kanssa.

Näitä teesejä projektipäällikkö Reija Paananen, tutkija Sakari Kainulainen ja palvelumuotoilija Reetta Alanko soveltavat myös omassa työssään, jossa rakennetaan uutta digitaalista, palvelujen äärelle ohjaavaa työkalua nuorille. Kehitystyötä johtaa 19–30-vuotiaista nuorista koostuva monialainen ohjausryhmä.

Tietoa palveluista sinne, missä nuoret liikkuvat

Nuorten digitaaliset tukipolut – 3X10D -hankkeen ohjausryhmän jäsenillä on kokemusta esimerkiksi digipalvelujen kehittämisestä, sosiaalialan opinnoista, taide- ja kulttuurialalta, hyvinvointipalveluista sekä nuorten palvelujen kehittämisestä. Osalla ryhmän jäsenistä on myös omakohtaista kokemusta siitä, miten palveluja ei aina saa, vaikka niille olisi tarve.

‒ Itselläni on ollut nuorempana hoitamaton masennus, joka on aiheuttanut monenlaista harmia. Nuoret eivät välttämättä tiedä, mistä etsiä apua, varsinkaan jos omat voimat ovat vähissä, 30-vuotias lukiolainen ja digipalvelujen kehittäjä Mikko Kaukua sanoo.

Sosionomiopiskelija Isabella Taipale kiittää tasavertaista dialogia, jota ohjausryhmässä on käyty tutkijoiden ja nuorten välillä. Kaukuan ja Taipaleen mukaan hyvinvointipalveluja tulisi markkinoida nuorille nykyistä enemmän digiympäristöissä ja siellä, missä nuoret muutenkin liikkuvat. Tärkeää on myös, se että nuoret kertovat palvelusta omalla äänellään ja kasvoillaan.

‒ Jos nuoret pysähtyisivät pohtimaan omaa jaksamistaan ja mielenterveyttään nykyistä laajemmin ja saisivat matalan kynnyksen apua oman hyvinvointinsa parantamiseen, sillä olisi iso yhteiskunnallinen merkitys, Kaukua ja Taipale arvioivat.

Zekki ohjaa palvelujen äärelle

Tukipalvelujen äärelle ohjaava itsearviotyökalu Zekki – Miten sulla menee? julkaistaan tammikuussa 2021. Zekki on tarkoitettu 15–25-vuotiaille nuorille sekä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten työkaluksi.

Zekki kannustaa pysähtymään hetkeksi ja miettimään omaa elämää. Vastaamalla 10 kysymykseen nuori saa lyhyen ammattilaisten tuottaman palautteen sekä vinkkejä omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista.

Zekki pohjautuu tutkittuun tietoon, ja se on kehitetty yhdessä Diakin, 12 valtakunnallisen järjestökumppanin sekä Oulun kaupungin kanssa.

Lisätiedot:

• projektipäällikkö Reija Paananen, Diak, p. 040 508 4294, reija.paananen@diak.fi