Budjetti ei määrittele saavutuksia: paljon hyvää hankkeilla Itä-Suomessa
Itä-Suomessa toimii useita ruohonjuuritason hankkeita, joilla on ponnistettu pienin panoksin merkittäviin tuloksiin. Kustannustehokas, monta toimijaa yhdistävä malli on saavuttanut tuhansia heikoimmassa asemassa olevia itäsuomalaisia, ja onnistunut vahvistamaan ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Lukuisat ruohonjuuritason hankkeet Itä-Suomen kaupunkialueilla Savonlinnassa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Joensuussa ovat toteuttaneet Kansalaislähtöisen kehittämisen (Kake) periaatteita. Kansalaislähtöisessä toiminnassa kunnat, kaupungit tai suuret järjestöt ovat hallinnoineet toimintaa, jolloin pienten järjestöjen, yhdistysten ja seurojen toteuttamat yksittäiset hankkeet ovat saaneet keskittyä olennaiseen, ihmisten tukemiseen. Kaupungeilla on ollut ratkaisevan tärkeä rooli toiminnan mahdollistamisessa erityisesti rahoituksen järjestämisessä.
– Usein saa lukea julkisuudesta, että EU-rahalla ei saada mitään aikaan. Pienilläkin hankkeilla on saatu paljon hyvää aikaan Itä-Suomessa ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden eteen ja vieläpä heikommassa asemassa olevien. Rahat ovat menneet suoraan käytännön tasolle, arvioi Sokra-hankkeen aluevastaava Elina Pekonen.
Pekonen työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa, joka yhdessä THL:n kanssa vie eteenpäin koordinaatiohanke Sokraa, jonka tehtävä on tukea alueellisia ja valtakunnallisia Euroopan sosiaalirahastonosallisuushankkeita. Moni Sokran tukemista hankkeista Itä-Suomessa on ollut ruohonjuuritason Kake-hankkeita.
Uusi alku hankkeista
Kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä on rahoitettu tähän mennessä 127 kokeiluhanketta ja noin 40 tapahtumaa. Toiminta on painottunut haasteellisessa asemassa olevien työikäisten asukasryhmien osallisuuden edistämiseen, köyhyyden torjuntaan ja nuorten osallisuuden edistämiseen sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
– Järjestöillä on ollut merkittävä rooli erityisesti työelämän ulkopuolella olevien tukemisessa ja nuorten osallisuuden edistämisessä. Korona-aika on korostanut järjestöjen tärkeää työtä avun antamisessa, toteaa rahoituspäällikkö Timo Ollila ELY-keskuksesta.
Yksi lukuisista kokeiluhankkeista toimii Joensuussa Työttömien teatterissa, jossa yhteisöllisen työskentelyn ja kulttuurin myönteiset vaikutukset on huomattu.
– Työttömien teatteri toi monelle osallistujalle syyn nousta sängystä aamuisin ja lähteä pois kotoaan. Paikalle saapui silminnähden innostuneita ja iloisia osallistujia. Hankkeen alussa nämä samat ihmiset olivat kuin varjoja siitä, mitä he ovat nykyisin, sanoo teatterin toiminnanjohtaja Rauli Katajavuori.
Savonlinnassa toimintaa on ollut Asukasloikka-hankkeessa, johon osallistuneet asukkaat ovat itse sanoittaneet tarinoiksi omaa elämänkulkuaan ja haasteita, jotka ovat johtaneet esimerkiksi köyhyyteen, päihdeongelmiin, pettymyksiin tai vetäytymiseen ja vaikuttamismahdollisuuksien kaventumiseen.
– Toisaalta tarinat valaisevat myös sitä, miten asukkaat ovat kokeneet yhteisöllisen luonto-, liikunta- ja kulttuurilähtöisen tarjonnan ja sen, miten lisääntynyt osallisuuden tunne on myös ratkaisevasti kasvattanut omaa hyvinvointia, sanoo projektipäällikkö Virpi Leskinen.
Innovatiivinen rahoitusmalli hyötykäyttöön
Kansalaislähtöinen toiminta on ollut vaikuttavaa ja päässyt lähelle lukuisten ihmisten arkea Itä-Suomessa. Kustannustehokasta toimintamallia halutaan jatkaa tulevalla EU-rakennerahastokaudella, ja sitä voidaan hyödyntää myös muissa rahoituslähteissä tai osana kunnan osallistavaa budjetointia. Malli voi merkittävästi tukea pieniä toimijoita ja lisätä paikallista elinvoimaisuutta.
Vuonna 2017 Sokran päätoteuttaja THL arvioi Kuopiossa kehitettyä kumppanuusrahoitusmallia. Arviossa todetaan, että Kuopion kokemusten valossa kuntalaisia osallistamalla voidaan parantaa palvelujen laatua ja tuottaa oikeanlaisia palveluja. Kaupungissa tehtävä osallisuustyö vahvistaa myös kaupungin vetovoimaisuutta.
Myös Pohjois-Savon Liikunnan aluejohtaja ja järjestöneuvoston puheenjohtaja Risto Kovanen pitää tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen rooli huomioidaan rakennerahastotoiminnassa.
– Järjestöt tuntevat alueen ja kohderyhmän hyvin. Vaikuttavuutta syntyy, kun toiminta kohdistuu oikeaan aikaan ja kohdennetusti tarpeeseen, Kovanen sanoo.
Myös Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokraa rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, ja hanke jatkuu syksyyn 2022 saakka.
Lisätietoja:
Elina Pekonen, Itä-Suomen aluevastaava, Sokra -hanke, elina.pekonen@diak.fi, p. 050 436 1179
Timo Ollila, rahoituspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, timo.ollila@ely-keskus.fi, p. 029 502 6695