Diak on mukana tuomassa tulkkausosaamista saamelaisalueelle

Saamelaisilla on lakiin perustuva oikeus asioida viranomaisen kanssa omalla äidinkielellään, mutta saamelaisalueella on ollut pitkään huutava pula tulkeista.

‒ Eräs tuttavani pyysi minua kaveriksi lääkärikäynnille. Hän sanoi, että kyllä hän ymmärtää, mutta tulkin mukana olo tuo turvaa, että saa sanottua asiansa varmasti oikein, kertoo Saamelaiskäräjien kulttuurisihteerinä työskentelevä Riitta Orti-Berg.

Saamelaisalueella on otettu ilolla vastaan 25 opintopisteen tulkkauskoulutus, jonka järjestävät yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskus, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Koulutus on osa Saamen kielen tulkkaus -hanketta, jossa halutaan parantaa tulkkien saatavuutta yhdessä alueen kuntien, Saamelaiskäräjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Vuonna 2013 Orti-Berg oli mukana hankkeessa, jossa suunniteltiin saamen kielikeskusta Utsjoelle. Jo silloin kävi ilmi, että tulkkien saatavuus alueella on heikkoa, ja tulkkauskoulutukselle olisi tarvetta.

‒ Heti päätin, että jos tällaista koulutusta joskus järjestetään, niin lähden ehdottomasti mukaan, Orti-Berg kertoo.

Kun mahdollisuus opiskella tulkkausta tuli, Orti-Berg ei miettinyt kahta kertaa.

Koulutus toteutui monitoimijaisena yhteistyönä

Koulutuksen suoritti 15 opiskelijaa, joiden tulkkauskieli suomen lisäksi on pohjois-, inarin- tai koltansaame. Monella osallistujista oli jo aiempaa tulkkauskokemusta, mutta koulutus toi heille uudenlaista osaamista esimerkiksi tulkkien ammattikäytännöistä.

Saamelaiset puhuvat ja ymmärtävät hyvin pitkälti suomea, mutta ihmisen oikeusturvan kannalta on erittäin tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi viranomaistilanteissa.

‒ Ammattitaitoinen tulkki hallitsee sanaston, termit ja käsitteet. Silloin voi itse keskittyä asiaan eikä tarvitse pohtia, tuleeko ymmärretyksi oikein, sanoo Orti-Berg.

Hankkeessa eri toimijat ovat tuoneet oman osaamisensa yhteen. Oulun yliopistolla on syvällistä saamen kielien osaamista, Saamelaisalueen koulutuskeskus on tarjonnut paikallista ja alueellista näkökulmaa, ja Diakin rooli on ollut tulkkausosaamisen tuominen mukaan palettiin.

‒ Olemme itsekin oppineet paljon saamen kulttuurista ja kielistä tässä samalla, kertoo tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik Diakista.

Opetus perustui todellisiin tilanteisiin

Koulutuksesta ei valmistu ammattiin, vaan siinä halutaan tarjota osaamista saamelaisalueella tarpeellisiin tulkkaustehtäviin. Harjoituksia on tehty esimerkiksi Saamelaiskäräjien vanhojen aineistojen pohjalta.

Vikin oma tausta on ruotsin kielen tulkkauksessa Suomessa ja pohjoismaisten kielten tulkkauksessa, joissa hän näkee osittain samoja piirteitä kuin saamen kielien tulkkauksessa:

‒ Kielien ylirajaisuus on tuttua pohjoismaisesta yhteistyöstä, mutta erottava tekijä on tietenkin se, että Suomessa viranomaisilta vaaditaan ruotsin kielen taitoa. Siksi suomen ja ruotsin välistä asioimistulkkauksen tarvetta ei ole samalla lailla.

Opiskelijat ovat pitäneet koulutuksen parhaina puolina harjoituksien todellisia tilanteita. He ovat harjoitelleet esimerkiksi Saamelaiskäräjien konferenssikeskuksessa.  Lisäksi tärkeitä ovat olleet ammattietiikkaan liittyvät keskustelut.

‒ Asioimistulkkauksessa on tärkeää luottamus, jotta voi vapautuneesti asioida esimerkiksi lääkärissä. Salassapitovelvollisuus on osa tulkin ammatillisuutta, joka pitää muistaa kristallinkirkkaana tulkin työssä, Orti-Berg selittää.

Tavoitteena rohkaista tulkin käyttöön

Yhtenä hankkeen tavoitteista on ollut saada näkyvyyttä saamen kielien tulkkaukselle. Opiskelijat ovat laatineet esitteitä, joissa kerrotaan, miten tulkin voi tilata, ja miten kaikki osapuolet voivat valmistautua tulkattuihin tilanteisiin.

‒ Olemme myös halunneet viestiä eri tilaisuuksissa hankkeesta muiden kielten ammattitulkeille, jotta koulutukseen osallistuneet pääsevät osaksi tulkkiyhteisöä, kertoo Vik.

Koulutus on toteutettu osittain etänä verkossa, koska koronapandemia on estänyt kokoontumiset. Vaikka koulutus tulee päätökseen toukokuussa, toimiva yhteistyö voi saada jatkoa myös tulevaisuudessa.

Orti-Berg on saanut koulutuksesta paljon uutta osaamista työhönsä kulttuurisihteerinä ja tulkkina sekä arkielämään. Hän on kotoisin Tenon laaksosta, jossa puhutaan suomea, norjaa ja saamea.  Siksi Orti-Berg on saanut toimia lapsesta saakka ”tulkkina” kotiseudullaan.

‒ Ei voi ajatella, että kaikki osaisi kaikkia kieliä. Tämän koulutuksen ytimenä on, että ihminen tulee joka tapauksessa ymmärretyksi ja kuulluksi. Viesti menee perille.

Saamen kielten tulkkaus -hankkeessa  järjestetään ja kehitetään saamen kielten tulkkauskoulutusta sekä vakiinnutetaan saamen kielten tulkkauksen asemaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteistyönä 1.1.2020– 30.6.2021. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Saamelaiskäräjät sekä Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnat.