Paperittomien aseman parantuminen edellyttää sen tunnistamista myös sosiaalialan työssä

Suomalaisessa palvelu- ja viranomaistyössä paperittomat ihmiset ja perheet sekä heidän yhteiskunnallinen asemansa alettiin tunnistaa vuoden 2015 jälkeen. Paperittomien oikeudellinen asema on silti hankala. Diakin uusi julkaisu tarkastelee vallan ulottuvuuksia sosiaalialan työssä paperittomien parissa.

Paperittomiksi kutsutaan heitä, jotka asuvat valtiossa ilman täyttä laillista oleskeluoikeutta ja joiden oleskelua eivät kyseisen valtion viranomaiset virallisesti hyväksy. Suomessa paperittomaksi voi päätyä, kun on esimerkiksi saanut kielteisen oleskelulupaa koskevan päätöksen.

Julkaisussa esitellään tutkimus, joka tarkasteleesosiaalialan työn valta-asetelmia suhteessa paperittomiin asiakkaisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalialan työtä Steven Lukesin kolmidimensionaa­lista vallan teoriaa hyödyntäen. Keskeisin tutkimustulos liittyy Lukesin valtateorian mukaisesti piilossa olevien rakenteiden tunnistamiseen.

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalialan työtä Steven Lukesin kolmidimensionaa­lista vallan teoriaa hyödyntäen. Keskeisin tutkimustulos liittyy Lukesin valtateorian mukaisesti piilossa olevien rakenteiden tunnistamiseen

– Aihetta lähestytään keskittymällä sosiaalialan työntekijöiden työmenetel­miin sekä niiden valitsemisprosesseihin vaikuttaviin valtakysymyksiin. Tutkimuksessa käsiteltäviä sosiaa­lialan työmenetelmiä tai sosiaalialalla tehtäviä paperittomien asiakkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä tai päätöksettä jättämisiä ei ole vielä tähän mennessä Suo­messa tutkittu, kertovat tutkimuksen tekijät Maija Kalm-Akubardia ja Marja Katisko.

Aihetta on tärkeä tutkia, koska sosiaalialan työntekijät joutuvat esimerkiksi kunnan ristiriitaisten ohjeistuksien mukaan tekemään päätöksensä paperittomille asiakkaille myönnetyistä palveluista tai taloudellises­ta tuesta. Päätökset voivat olla myös vastoin ihmisoikeuksia ja perustuslakia.

– Vallan ulottuvuuksien eri tasot näyttäytyvät ristiriitaisina toiveina noudattaa päätöksiä, vaikka päätökset sekä ohjeistukset tuntuisivatkin riittämättömiltä ja aiheuttaisivat hankaluuksia toimia ammattietiikan mukaisesti.

Paperittomien hankalan oikeudel­lisen aseman vuoksi kohtaamiset, päätöksien tekemättä jättämiset sekä konflik­titilanteet voivat sosiaalialan työssä jäädä osittain tai kokonaan tiedostamatta, saati dokumentoimatta.

– Tieto toimintakäytännöistä ja kokemuksista näyttää tu­levan sosiaalialan työntekijöille toiminnan ulkopuolelta epäselvästi ja jopa hieman hämärästikin. Asia on huolestuttavaa tilanteessa, jossa erilaisten globaalien kriisien seurauksena globaali muuttoliike ja pakolaisuuden eri muodot yhä entisestään kasvavat.

Tutkimus osoittaa, että sosiaalialan rakenteellisen vallan eri tasojen tunnistaminen on tärkeää. Sosiaalialan koulutuksen, ammattikäytäntöjen kehittämisen ja tutkimuksen kannalta on oleellista ammatillisen toimijuuden reflektointi kohti globaalia, kestävää sosiaalialan työtä.

Julkaisu

Katisko, M & Kalm-Akubardia, M (2021). Vallan ulottuvuudet sosiaalialan työssä paperittomien parissa. (Diak Puheenvuoro 38). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-382-7

Tutustu julkaisuun!