Opinnäytetyönä kehitetty verkkokurssi ohjaa tunnistamaan ja ehkäisemään lasten kaltoinkohtelua
‒ Tavoitteena oli opettaa sairaanhoitajaopiskelijoita tunnistamaan lasten kaltoinkohtelua verkkokurssin kautta. Saimmekin materiaalista paljon hyvää palautetta, kertoo Sara Fellman.
Fagermanin ja Fellmanin toteuttama verkkokurssi rakentuu viidestä englanninkielisestä moduulista, joita voidaan muokata tarpeen mukaan eri alojen opiskelijoille soveltuviksi. Osa kurssista on sisällytetty osaksi Diakin opetusta.
Verkkomateriaali auttaa tulevia sairaanhoitajia tunnistamaan lasten kaltoinkohtelun riskitekijöitä, tunnusmerkkejä ja vaikutuksia. Materiaalit tarjoavat myös keinoja kaltoinkohteluun puuttumiseen sekä sen ennaltaehkäisyyn.
‒ Halusimme muokata ja parantaa jo pilotoitua verkkomateriaalia ja uudistimme materiaalia hyvin paljon ja siirsimme sen Suomen lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kontekstiin. Alkuperäinen pilottiversio sisälsi paljon kieleen liittyviä virheitä, joten työstä kului paljon aikaa kielenkorjaukseen. Verkkokurssi muokattiin myös vastaamaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmaa lasten kaltoinkohteluun pitäen kuitenkin mielessä kansainvälisen kontekstin, ja sen, että lasten kaltoinkohtelu määritellään eri tavalla eri kulttuureissa. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa ei ole kriminalisoitu suuressa osassa maailman maista, kertoo Rosa Fagerman.
Verkkokurssin kokeiluvaiheessa kurssin toteutuksesta kerättiin palautetta, jonka pohjalta materiaaleja jatkokehitettiin opiskelijoiden ja opettajien palaute huomioiden. Toteutuksessa korostuu siten vahvasti opiskelijalähtöisyys.
Kurssia tarjotaan tällä hetkellä vain sairaanhoitajille, mutta tulevaisuudessa kurssimateriaaleja hyödynnetään toivottavasti myös muilla aloilla ja kansainvälisesti.
‒ Opinnäytetyön aihe on mielestäni erityisen tärkeä ja ajankohtainen ottaen huomioon lasten kaltoinkohtelun yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lasten kaltoinkohtelu on suuri kansanterveysongelma. Kaltoinkohtelun uhrin fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä on usein ongelmia koko hänen elinikänsä ajan. Opimme työmme aikana myös paljon pedagogiikasta ja IT-taidoista, kertoo Fellman.
Verkkokurssin tekijänoikeudet säilyvät Diakilla ja kurssin materiaalit on tehty englanniksi. Verkkokurssi on myös helposti mukautettavissa eri tilanteisiin nähden. Opettajilla on siten mahdollisuus muokata niitä eri tilanteita varten.
‒ Toivoisin, että ammattikorkeakoulut käyttäisivät enemmän opiskelijoita apuna verkkokurssien ja materiaalien työstössä tulevaisuudessa. Kurssien jälkeen voi kyllä jättää palautetta, mutta muutos on usein varsin hidasta. Opiskelijalähtöisyyteen tulisikin panostaa enemmän. Yritimme tehdä materiaalista mahdollisimman selkeän ja tavoitteellisen, lisää Fellman.
Opinnäytetyö ja sen materiaalit ovat löydettävissä kokonaisuudessaan Theseuksessa.
Teksti: Kaisamari Sundström