Moninaistuva yhteiskunta tarvitsee ammattitaitoisia tulkkeja

– Suomalainen yhteiskunta monikielistyy, ja tulkkejakin tarvitaan yhä useammassa tilanteessa. Ukrainan kriisi on esimerkki siitä, että uusia tarpeita voi syntyä hyvinkin nopeasti. Samaan aikaan on huolehdittava tulkkauksen laadusta, sanoo Diakin tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik.

Diak kouluttaa asiantuntijoita monikielisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan tarpeisiin tarjoamalla ainoana Suomessa laajaa korkeakoulutasoista puhuttujen kielten asioimistulkkauskoulutusta.

Asioimistulkkien tarve ja tulkkauspalvelun toimivuus on viime viikkoina nostettu esille mediassa. Yle uutisoi vastikään ukrainan kielen tulkkien pulasta pakolaismäärien kasvun myötä. Spotlight-ohjelma puolestaan toi esille tulkkauspalveluiden laadun ongelmia.

Tulkkien puutteen taustalla on esimerkiksi kilpailutussäännökset, jotka usein suosivat tulkkauksen hintaa laadun sijaan. Tulkattavien oikeusturva heikentyy, jos he eivät saa ammattimaista tulkkausapua esimerkiksi lääkäriin tai oikeuskäsittelyyn.

– Pula pätevistä tulkkauskoulutuksen suorittaneista tulkeista voi johtua siitä, että tulkit kilpailutuksen aiheuttamista ongelmista johtuen siirtyvät muihin tehtäviin. Tulkin ammatin hallinta vaatii laaja-alaisia taitoja ja tietoja, jonka vuoksi koulutuksen täytyy olla laadukasta ja syvällistä, Vik sanoo.

Pätevä tulkki varmistaa oikeusturvan toteutumisen

Tulkkausta tarvitaan yhteiskunnassa, jotta tulkkausta tarvitsevan henkilön oikeusturva sekä hänen terveyteensä ja elämäntilanteeseensa liittyvät asiat voidaan hoitaa suomalaisen yhteiskunnan periaatteiden mukaisesti.

– Tulkkaustilanteessa haasteena voi olla se, että virkamiehen ja toista kieltä puhuvan on vaikeaa varmistaa tulkkauksen oikeellisuus. Kun käytetään koulutettua ammattitulkkia, viesti välittyy kattavammin ja oikein, sanoo oikeus- ja asioimistulkkauksen lehtori Paula Trentecuisse.

Viranomaisten on myös tärkeää tunnistaa, milloin on käytettävä ammattitulkkia ja milloin esimerkiksi monikielistä ohjaus- ja neuvontatyötä tekevää asiantuntijaa tarvitaan. Ongelmana on, että monikielistä ohjaustyötä tekevän odotetaan joskus toimivan tulkkina ohjauksen ohessa.

– Tulkkia käyttävien viranomaisten on tiedettävä, mikä on tulkin rooli, ja tulkin ja viranomaisen välinen yhteistyö on tärkeää. Aina, kun on mahdollista, tulkille on annettava tietoa tulevasta tulkattavasta tilanteesta, jotta hän pystyy valmistautumaan sisällöllisesti ja terminologisesti. Ammattitulkki myös varmistaa tulkatessaan osapuolilta, että hän on ymmärtänyt asiat heidän tarkoittamallaan tavalla, Trentecuisse lisää.

Koulutuksen saanut tulkki sitoutuu myös eettisiin periaatteisiin, jotka ohjaavat hänen toimintaansa. Näitä ovat muun muassa puolueettomuus, tasapuolisuus ja vaitiolovelvollisuus.

Diak kouluttaa asioimis- ja oikeustulkkeja

Diak kouluttaa asioimistulkkeja 3,5 vuotta kestävällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Koulutukseen kuuluu laaja-alaisesti sekä teoreettisia että käytännön opintoja, jotka valmentavat vaativaan ammattitulkin työhön. Näitä ovat muun muassa molempien työkielien opinnot, tulkin ammattietiikka, asioimistulkkauksessa tarvittavat tulkkausmenetelmät sekä syventyminen tulkkausalaan opinnäytetyössä.

Koulutus antaa myös vahvan osaamisen suomalaisesta yhteiskunnasta ja siihen liittyvistä palveluista esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, opetus- ja kasvatusalla sekä maahanmuutto-, poliisi- ja oikeusalalla. Koulutuksessa tehdään monipuolista yhteistyötä työelämätahojen ja asiantuntijoiden kanssa, muun muassa opiskelijoiden harjoittelujaksoilla ja projekti- ja opinnäytetyöopinnoissa. Diak tarjoaa myös tulkkausalan osaamista työelämän toimijoiden käyttöön, esimerkiksi kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Diak tarjoaa asioimistulkkauksen koulutusta tällä hetkellä seuraavilla työkielillä: arabia, dari, kiina (mandariini), kurdi (soranin murre), paštu, persia (farsin murre), somali, tigrinja, turkki, urdu ja venäjä.

Diak, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) aloittivat yhdessä oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen vuonna 2018. Lukuvuonna 2021–2022 Diak toteuttaa koulutuksen itsenäisesti. Koulutus vastaa laadukkaan oikeustulkkauksen ja pätevien oikeustulkkien kasvaneeseen tarpeeseen.

Haluatko haastatella asioimis- ja oikeustulkkauksen asiantuntijaa? Ole yhteydessä:

Raija Roslöf, tulkkauksen, viestinnän ja kielten koulutuspäällikkö, p. 040 706 3803, raija.roslof@diak.fi

Gun-Viol Vik, tulkkauksen yliopettaja, p. 040 509 0281, gun-viol.vik@diak.fi

Paula Trentecuisse, oikeus- ja asioimistulkkauksen lehtori, p. 050 594 7203, paula.trentecuisse@diak.fi

Pirjo Pouttu, asioimistulkkauksen lehtori, p. 0400 243 732, pirjo.pouttu@diak.fi

Annukka Saarenmaa, asioimistulkkauksen lehtori, p. 040 767 4544, annukka.saarenmaa@diak.fi

Hanna Hovila, suomen kielen ja viestinnän lehtori, p. 0400 910 660, hanna.hovila@diak.fi