Dialogi-media: Opiskelijat tarvitsevat tukea hyvinvointiin myös pandemian jälkeen
Koronapandemia siirsi korkeakouluopiskelijat etäopiskelemaan yli kahden vuoden ajaksi. Ammattikorkeakouluissa työelämäyhteistyö on laajaa ja etäaikana työelämäkontakteja on ollut vähemmän.
Sosionomiksi ja kirkon nuorisotyöntekijäksi opiskeleva Alisa Leino, kuten moni muukin sosiaali- ja terveydenhoitoalalle opiskeleva, on valmistumassa ammattiin, jota ei pääsääntöisesti voi tehdä etänä. Etäopiskelu sai Leinon epävarmaksi omasta oppimisestaan ja osaamisen tasosta.
– Kyllä tästä varmaan selvitään ja jokainen meistä korona-ajankin opiskelijoista tulee pärjäämään töissään. Silti oman osaamisen taso huolestuttaa, sillä totta kai sitä haluaa olla paras mahdollinen versio itsestään ja antaa työssä kaikkensa, Leino miettii Dialogi-mediassa.
– Jo pelkkä ajatus ihan tavallisesta arjesta, siitä että täytyy nousta joka aamu kahdeksalta ja lähteä 8–12 tunniksi töihin herättää minussa yhä pelkoa siitä, että ehkä en jaksakaan töissä vaan uuvun nopeasti.
Työelämävalmiudet puntarissa
Diakin alumni, Suomen lukiolaisten liiton sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen arvioi pandemian vaikutusten näkyvän myös työuralla. Siirtymä työelämään voi jännittää etäopintojen jälkeen.
– Yksi etäopetuksen haasteista on, ettei siinä pääse verkostoitumaan eikä tapaamaan muiden alojen opiskelijoita. Ammattikorkeakouluissa työelämäkontaktit ovat jääneet paljon vähemmälle. Näin nuoret eivät ole päässeet selvittämään sitä, mikä itseä kiinnostaa ja omaan ammattitaitoon on hankala luottaa. Silloin seurauksena voi olla huijarisyndrooma, Hynönen pohtii.
Toisaalta etäopiskelu on tuottanut myös motivoituneita työharjoittelijoita. YAMK-tutkintoa Diakissa suorittaneella ja lastensuojelussa työskentelevällä Riitta Piekkalalla on kokemusta pandemia-ajan harjoittelijoista.
– Harjoittelijoiden etäopiskelu ei ole näkynyt meillä ainakaan kielteisesti. Ehkä juuri päinvastoin tänä aikana harjoitteluun tulleet ovat ennemminkin olleet täynnä intoa siitä, että he ovat vihdoinkin päässeet ihmisten ilmoille töitä opettelemaan.
Digipedagogiikkaan panostusta
Opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja jaksamista tuetaan oikea-aikaisilla tukipalveluilla, mutta myös pedagogiset ratkaisut voivat lisätä hyvinvointia.
Diakin digitaalisen pedagogiikan yliopettaja Olli Vesterisen ja monimuotopedagogiikan asiantuntija Mirjami Varan mukaan opintojakson suunnittelija voi helpottaa oppijan keskittymisen mahdollisuuksia. Itsenäisilläkin opintojaksoilla sosiaalista ulottuvuutta voi lisätä eri keinoin.
– Tarinankerronnan mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää yhteyksien syntymistä helpottamaan. Voisiko sosiaalialan lainsäädäntöä opiskella case-tapauksena kuvitteellisen lapsiperheen näkökulmasta? Vesterinen ja Vara kirjoittavat Dialogi-median artikkelissa.
Opiskelija tarvitsee myös positiivista palautetta ja kannustusta. Positiivisten tunteiden herättämiseen kannattaa Vesterisen ja Varan mukaan panostaa.
– Opettajan kannattaa näkyä ja viestiä mahdollisuuksien mukaan monessa yhteydessä suoraan opiskelijalle. Vaikka vuorovaikutus ei ole reaaliaikaista ja “totta”, opiskelijassa heränneet positiiviset tunteet ovat. Mukaan opintojaksolle voi ottaa myös jo suorittaneen opiskelijan viestimään vertaisena: sinäkin pystyt tähän.
– Tavoitteena on synnyttää opiskelun imua, jonka voi nähdä kokoavan opiskelijalle myönteisiä asioita, joita opinnoissa edistyminen ja ylpeys omasta uuden oppimisesta synnyttää.
Dialogin teemanumero ”Hyvinvoiva korkeakoulu” pureutuu korkeakouluopiskelijoiden ja -työntekijöiden hyvinvointiin. Teemanumero kokoaa yhteen keinoja tukea opiskelijoiden hyvinvointia esimerkiksi harjoitteluohjauksen, vertaismentoroinnin ja erilaisten tukimuotojen avulla. Se nostaa esille myös tapoja lisätä työhyvinvointia muun muassa johtamisen, psykologisen turvallisuuden ja työaikasuunnittelun keinoin.
Lue lisää
Dialogi on Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkomedia, joka tekee näkyväksi Diakin asiantuntemusta, vahvuusalueita ja tuloksia. Dialogissa herätetään keskustelua ja otetaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin.