Muistokirjoitus: Jorma Niemelä 1952–2022
Jorma Niemelän aikana Diakista rakentui laadukas ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu. Jormalle Diakin juuret ja perusta olivat tärkeitä. Juuret olivat kosmopoliitti Aurora Karamzinin vuonna 1867 aloittamassa diakonissakoulutuksessa. Jorma kuvasi, että jo tästä ensimmäisestä koulutuksesta muodostui ”moderni hybriditutkinto, jossa aloitettiin suomalainen sairaanhoidon koulutus liitettynä henkisten ja hengellisten tarpeiden kohtaamiseen”. Diakoninen perusta tarkoitti ja tarkoittaa edelleen Diakissa heikoimmassa asemassa olevien kohtaamista ja tukemista, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalisen vastuun kantamista.
Jorman aikana Diakia luotsattiin valtakunnalliseksi verkostoammattikorkeakouluksi, jonka erityisprofiilina ja -tehtävänä on kirkon alan koulutus. Meistä tuli Suomen suurin sosiaalialan kouluttaja ja merkittävä terveys- ja tulkkausalan kouluttaja, unohtamatta koulutusalojemme TKI-toimintaa.
Globaalitoiminta näkyi Diakissa Jorman aikana vahvasti. Diakilla oli strategiset kumppanuudet kehittyvissä maissa, ja ne toimivat Diakin koordinoimissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Yhteistyössä vahvistettiin etelän kumppanikorkeakoulujen kapasiteettia avautua niitä ympäröivään yhteiskuntaan.
Jorma oli visiönääri: hän tarttui mahdollisuuksiin ja ideoihin. Monet tämän päivän toimintamallimme, kuten verkostomainen toimintatapamme, liikkuvaa kampus ja monipuolinen digitalisaation hyödyntäminen juontavat juurensa Jorman rehtorikaudelta. Hänen johdollaan rakennettiin Diakille uusi kampus Helsingin Kalasatamaan, johon sisältyi rohkeita ja vahvoja visioita modernista opiskelijalähtöisestä kampusympäristöstä.
Jorma Niemelän työn merkitys nousee vahvasti myös sosiaalialan kansalaisjärjestötyöstä. Hän vaikutti tutkimus- koulutus- ja konsultointityöllään sotejärjestöjen toimintaedellytyksiin ja korosti kansalaisyhteiskunnan roolia suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana. Sote-uudistuksessa hän halusi rakentaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja kannusti järjestöjä ja seurakuntia ottamaan rohkeasti roolia yhteistyö- ja palveluverkostoissa.
Jorma korosti, että kansalaisyhteiskunnan merkityksen syvätaso on jokaisen ihmisen osallisuuden ja toimijuuden tunnistamisessa. Hän alleviivasi, että jokainen kansalainen, jokainen ihminen, tarvitsee kokemuksen nähdyksi tulemisesta, arvokkuudesta, ja hän tarvitsee erilaisia elementtejä oman minäkuvan ja identiteetin vahvistumiseen. Nämä ovat perustuksia myös aktiivisena kansalaisena toimiseen. Aktiivinen kansalaisuus on tekoja toisten ihmisten, lähimmäistensä hyväksi.
Tänä päivänä, kun sota runtelee maailmaa, Jorman seuraavat sanat koskettavat syvästi. Hän kuvasi, mistä yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja poliittisista kehityskuluista rakentuu vakaa ja rauhallinen valtio:
”Laaja kansansivistys, elävä kansalaisyhteiskunta järjestöineen ja puolueineen, demokraattinen tasavaltalainen hallitusmuoto, onnistunut sisäisen ja ulkoisen rauhan luonti, lähtökohtaeroja tasaava hyvinvointivaltio, lähimmäisenrakkaus ja solidaarisuus, riippumaton oikeuslaitos, vähäinen korruptio ja laaja sanan- ja uskonnonvapaus ovat keskeisiä juonteita menestyksessämme kansana ja valtiona.”
Jorma Niemelää jäivät kaipaamaan lukuisat ihmiset eri yhteiskunnan osa-alueilta. Ikuinen valo hänelle.
Elina Juntunen
Diakin toimitusjohtaja, rehtori