Dialogi-media: Kohtaamistaitoja voi opiskella
Kasvokkain kohtaaminen on varsinkin pandemia-aikana vähentynyt, mutta inhimillisen kohtaamisen merkitys ei ole hävinnyt. Terveysalalla potilaan fyysisten hoitotoimenpiteiden lisäksi olennaista on kokemus kohdatuksi tulemisesta.
– Kohtaaminen on hoitamisen ydintä ja siinä korostuu ihmislähtöinen, tasavertainen ja vastavuoroinen kumppanuus potilaan ja asiakkaan kanssa, sanoo Diakin terveysalan yliopettaja Arja Suikkala Dialogissa.
– Mitä enemmän potilaalla on fyysisen hoidon erityistarpeita, sitä enemmän korostuvat myös kokonaisvaltaisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen taidot.
Tulkki varmistaa onnistuneen kohtaamisen
Sosiaali- ja terveysalalla kunnioittava kohtaaminen eri asiakasryhmien kanssa voi vaatia erityistaitoja. Joskus keskustelun osapuolilta puuttuu yhteinen kieli tai asiakkaalla voi olla vaikkapa puhevamma.
Asiakastilanteissa kohtaamisen mahdollistaa tulkkauksen alan ammattilainen. Diakista valmistuu asioimistulkkeja sekä suomalaisen viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeja.
– Tulkin tehtävänä on tarjota kommunikoiville osapuolille yhtäläiset mahdollisuudet kielelliseen yhdenvertaisuuteen ja onnistuneeseen kohtaamiseen, asioimistulkkauksen lehtori Pirjo Pouttu summaa.
Pouttu korostaa ylirajaista yhteistyötä.
– Koulutuksessamme on yhteisopetusta esimerkiksi terveysalan ja kirkon alan opiskelijoiden kanssa, jotta esimerkiksi eri uskontojen vaikutuksen ymmärtäminen kohtaamisissa lisääntyy, Pouttu sanoo.
Kielitietoisuudella tasavertaista kohtaamista
Kulttuurinen moninaisuus näkyy yhä vahvemmin työelämässä, minkä myötä myös työelämän kielimaisema muuttuu. Usein maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen edellytyksenä pidetään riittävää suomen kielen taitoa.
– Kielikysymystä ei tule kuitenkaan tarkastella ainoastaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon näkökulmasta, vaan meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, miten suomea äidinkielenään puhuvat henkilöt osaavat mukauttaa omaa kielenkäyttöään keskustelukumppanin kielitaidon mukaan, kirjoittavat suomen kielen ja viestinnän lehtorit Katri Huovinen ja Riia Lamminmäki blogissaan.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi selkokielen periaatteiden soveltamista arkiseen viestintään.
Kohtaa ihminen
Diakin alumni Tadeja Munyui työskentelee Helsingin Kalasataman vastaanotolla, jossa paperittomat henkilöt saavat terveys- ja sosiaalipalveluita. Paperittoman henkilön kohtaaminen vaatii omanlaisiaan taitoja.
– Paperittomien oikeudellinen asema altistaa hyväksikäytölle ja heillä on vain vähän mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan. Potilas saattaa olla pelokas ja epäluuloinen.
Diakissa käynnistyy syksyllä ERI – erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat -opintokokonaisuus. Munyuin mukaan paperittomien potilaiden kohtaamiseen pätevät kuitenkin loppujen lopuksi aivan samat säännöt kuin muidenkin potilaiden kohtaamisiin.
– Monet ammattilaiset sanovat, etteivät osaa hoitaa paperittomia. Olisi kuitenkin tärkeää oivaltaa, että emme sinänsä kohtaa jotakin kulttuuria tai erityisesti paperitonta ihmistä, vaan kohtaamme ihmisen. Se on tärkein asia. Olennaista on siis asenne, kyse ei ole mistään rakettitieteestä.
Dialogin Kohtaamisen ammattilaiset -teemanumerossa käsitellään muun muassa kohtaamisen opetusta, kohtaamistaitojen merkitystä osana ammatillisuutta sekä kohtaamisen ja kohtaamattomuuden ulottuvuuksia arjen vuorovaikutuksessa.