Dialogi-media: Ammattikorkeakoulu suunnannäyttäjänä

Ammattikorkeakoulut kouluttavat työntekijöitä yhteiskunnan tärkeisiin tehtäviin, mutta ne ovat myös monella tapaa suunnannäyttäjiä ja uuden kehittäjiä. Edelläkävijyys näkyy Diakista valmistuneissa opiskelijoissa, Diakin hanketyössä ja johtamisessa.

Diakista sairaanhoitajaksi vuonna 2007 valmistunut Piritta Jalonen siirtyi sairaanhoitajana työskenneltyään ja jatkokouluttauduttuaan yrittäjäksi. Hän työskentelee nyt palvelumuotoilua ja sote-alaa yhdistävän Sotemuotoilu Oy:n toimitusjohtajana. Sairaanhoitajankin työpolku voi olla moninainen, Jalonen sanoo Dialogi-mediassa.

– Moni ajattelee stereotyyppisesti, että sairaanhoitajat vain toteuttavat sen, mitä lääkärit päättävät. Työ on kuitenkin varsin itsenäistä ja vaativaa asiantuntijatyötä edellyttäen esimerkiksi päätöksentekokykyä ja suunnitelmallisuutta. Osaaminen antaakin valmiudet erilaisiin asiantuntijatehtäviin, Jalonen sanoo.

Jalonen toivoo, että myös organisaatioiden sisällä osattaisiin hyödyntää työntekijöiden intoa kehittyä niin ettei heidän tarvitsisi vaihtaa työpaikkaa. Jalosen mielestä jäykkien, hierarkkisten toimintamallien sijaan tarvitaan urapolkujen ja palkkauksen uudistamista.

Myös nykyinen julkinen keskustelu antaa väärän kuvan sairaanhoitajan työstä.

– Epäkohdista pitää puhua, mutta tuntuu, että nyt ei muusta puhutakaan. Se, miten laaja toimenkuva ja monipuolinen osaaminen sairaanhoitajilla on, ei pääse esille lainkaan. Katse pitäisi suunnata siihen, miten rakentaa parempaa sote-työelämää niin, että saadaan alan vetovoimaisuus palautettua.

Yhteiskehittämisen edelläkävijät

Diakissa ennakkoluulottomuus sisältyy myös hanketyöhön. Nuorten digipalvelu Zekkiä kehitettiin palvelumuotoilua hyödyntäen. Kehittämisessä ovat olleet mukana niin nuoret kokemusasiantuntijat kuin alan muut toimijat.

– Zekin kehittämisessä nuoret ovat toimineet kokemusasiantuntijoina ja jakaneet tietoa nuorten tukipalveluihin liittyvistä toiveista ja tarpeista. Nuoret ovat myös olleet mukana ideoimassa ratkaisumahdollisuuksia sekä testaamassa ja arvioimassa niitä, kirjoittavat asiantuntijat Reetta Alanko ja Reija Paananen.

Nuorten lisäksi mukana oli asiantuntijoita kymmenestä sosiaali- ja terveysalan järjestöstä.

– Zekin kehittämisen moottorina toimi osallistuneiden kollektiivinen tahto hakea ratkaisua nuorten tuen saannin pulmiin. Yhteinen ongelman määrittely johti luontevaan ja sitoutuneeseen työskentelyyn ja positiiviseen kommunikaatiokulttuuriin käytännön työskentelyssä.

Johtaminen tukee innovointia

Kehittäminen edellyttää siihen kannustavaa ilmapiiriä. Diak on Suomen ensimmäinen korkeakoulu, joka on vastikään ottanut käyttöönsä OKR-johtamismallin. OKR (Objectives and Key Results) on malli, jossa laajat strategiset tavoitteet pilkotaan konkreettisiksi määrällisiksi keinoiksi saavuttaa tavoite.

– Mielestäni ammattikorkeakouluissa on hyvä välillä etsiä uusia toimintatapoja myös perinteisten, korkeakoulukentän omien systeemien ulkopuolelta, kuten teimme tässä tapauksessa, sanoo kehitysjohtaja Elina Ylikoski Dialogissa.

Laajassa kuvassa Diak toivoo OKR:ltä vetoapua sote-alan kouluttajan isoihin nykyhaasteisiin.

– Sote-aloilla on kova työvoimapula mutta samanaikaisesti ala ei vedä uusia tekijöitä puoleensa. Meidän täytyy siksi Diakissakin kovasti miettiä, millä lisäämme koko alan veto- ja pitovoimaa ja miten ylipäänsä rakennamme tulevaisuuden työelämää.

Dialogin Suunnannäyttäjät -teemanumero nostaa esille Diakonia-ammattikorkeakoulun uusia avauksia, pedagogista kehittämistä ja esimerkkejä innovatiivisesta yhteistyöstä.