Kansainvälisiä näkökulmia ekososiaaliseen muutokseen

– BIP tarjoaa loistavia mahdollisuuksia opiskelijoille, sillä he pääsevät kuulemaan erilaisista perspektiiveistä eri maista sekä eri akateemisista perinteistä tulevien näkemyksiä aiheista, kertoo Steffen Suur-Nuuja, yksi kurssin lehtoreista Norjan VID Specialist Universitysta.

BIP-kurssi koostuu verkko-opintojaksosta ja viikon intensiivikurssista. Suur-Nuuja kiitteli lämmintä vastaanottoa Diakissa ja hämmästeli, kuinka nopeasti kaikki tuntuivat hyviltä tutuilta keskenään.

– On ollut mahtavaa nähdä eri maista tulevien tulevan yhteen ja keskustelevan. Tuntuu siltä, kuin he olisivat tunteneet toisensa jo viikkoja tai kuukausia. Aikaisemmin he ovat olleet yhteydessä vain verkossa.

Suur-Nuujaa ilahdutti erityisesti huomata, miten hyvin opiskelijat onnistuivat haastavienkin aiheiden parissa työskentelyssä ja opitun soveltamisessa.

– Opiskelijoiden kehityksen näkeminen sekä heidän kykynsä soveltaa ideoita ja opittua on varmaankin juuri se syy, miksi minunlaiseni ihminen haluaa olla opettaja, pohtii Suur-Nuuja.

Oppeja ekososiaalisesta muutoksesta

Nora Li Gebhardt Saksasta DIT – Deggendorf Institute of Technologysta järjesti intensiiviviikolla muotoiluajattelun työpajoja, joissa opiskelijat tuottivat prototyyppejä ekososiaalisten haasteiden ratkaisemiksi.

– Opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus oppia ekososiaalisista haasteista muissa maissa ja yhdistää niitä siihen, mitä he kokevat omassa maassaan. Näin he voivat myös oppia jotain erilaisista tavoista käsitellä niitä, pohtii Gebhardt.

Parasta on Gebhardtin mielestä ollut se, kun opiskelijat ovat opintomatkan jälkeen täynnä uutta tietoa ja tunteita ja haluavat jakaa mielikuviaan sekä pohtia oppimaansa.

– Oli mahtavaa nähdä, kuinka opiskelijat työskentelivät yhdessä ja jakoivat tekemiään huomioita, kertoo Gebhardt.

Kansainvälistä verkostoitumista eritaustaisten ihmisten kanssa

Åsa Kneck toimii Marie Cederschiöld Universityssa Tukholmassa lehtorina ja tutkijana sekä kansainvälisenä koordinaattorina sairaanhoitajaopinnoissa. Hän osallistui BIP:iin opiskelijana, sillä hän halusi oppia myös BIP-kurssin järjestämisestä.

– Uskon, että tekee todella hyvää opettajana olla myös opiskelijana välillä, koska silloin ymmärtää, että itsellä on oletuksia, jotka eivät kuitenkaan aina välttämättä toteudu, pohtii Kneck.

Kneckin yllätti, miten paljon ekososiaalista muutosta käsiteltiin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, ekologisen kestävyyden rinnalla.

– On ollut kiinnostavaa oppia enemmän suomalaisesta systeemistä. Usein ajatellaan, että Suomi ja Ruotsi ovat aika samanlaisia, mutta nyt olen myös oppinut, kuinka erilaisia terveydenhoito paperittomille ja turvapaikanhakuprosessi ovat Suomessa ja Ruotsissa, Kneck kertoo.

Kneckin mukaan on ollut haastavaa, mutta todella mielenkiintoista työskennellä yhdessä eri ikäisten ja eri maista tulevien, eritaustaisten ihmisten kanssa.

– Haastan opiskelijoitani tekemään juuri niin, kun meillä on kansainvälisiä yhteistöitä, ja nyt haastaan itseni tekemään niin, se on ollut todella mukavaa, Kneck kertoo.

Kneckin mielestä BIP on konseptina hyvä, sillä se tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen työskentelyyn, vaikka ei olisi mahdollisuutta lähteä pidempään vaihtoon. BIP:iin sisältyy paljon kansainvälistä yhteistyötä, mutta läsnäoloa toisessa maassa on vain viikon verran.

Vaikka kurssin intensiivisyys ja jatkuvasti ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen sekä vieraan kielen puhuminen voivat olla myös hieman väsyttäviä, kurssi ja sen intensiivisyys ovat Kneckin mielestä kuitenkin palkitsevia ja tarjoaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

– Opettajana sain verkoston muista kurssin opettajista ja uskon, että samoin on opiskelijoiden kohdalla. BIP:iin osallistumalla tapaat muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista aiheista. Ei välttämättä samasta ammatista tai samasta tieteenalasta, mutta he ovat kiinnostuneita samoista kysymyksistä, ja se mahdollistaa laajemman verkoston saamisen ja yhteistyön tekemisen jatkossakin, Kneck uskoo.

BIP laittaa aivot töihin

Selma Hellman suoritti Diakissa Bachelor of Social Services-tutkinnon ja tekee tällä hetkellä Community development and social innovation -maisterin tutkintoa Norjassa VID Specialized Universityssa. Hellmania innosti kurssille halu oppia lisää ajankohtaisista aiheista: kestävyydestä sekä ekosysteemistä ja sen suojelusta.

– Halusin myös tulla takaisin Diakiin, sillä hieman ikävöin Suomea ja tätä koulua, Hellman kertoo.

Parasta on ollut Hellmanin mukaan ihmisten tapaaminen.

– On päässyt tapaamaan ihmisiä eri maista. Tapasimme verkossa ryhmissämme, ja on ollut mahtavaa voida tavata myös paikan päällä, keskustella ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Meillä on erilaisia alkulämmittelypelejä, mikä on kivaa, sillä ne ovat hauskoja ja pääsemme tekemään myös jotain erilaista, kertoo Hellman.

Hellman suosittelee BIP:iä, sillä ihmisten olisi hyvä oppia siitä, miten monet asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Kurssilla on Hellmanin mukaan oppinut paljon.

– Jos on teoreettista tietoa taustalla, ehkä asioita voi myös toteuttaa paremmin käytännössä, tietää kuinka toimia kestävämmin ja osaa ajatella luontoa, pohtii Hellman.

Ilahduttavaa on myös ollut tutustua ihmisiin, jotka suhtautuvat intohimoisesti opintoihinsa. Kurssilla on paljon aivoriihiä ja väittelyitä.

– Intensiivikurssi on hyvä tapa oppia, sillä siinä todella laittaa aivot töihin, Hellman sanoo.

Mikä on BIP?

• BIP eli Blended Intensive Programme on monimuotoinen intensiivikurssi, joka tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua ja vahvistaa omaa ammattitaitoa kansainvälisessä ympäristössä.
• koostuu verkko-opiskelujaksosta ja intensiivikurssista kumppanikorkeakoulussa
• tarjoaa joustavan liikkuvuusmahdollisuuden erityisesti lyhytkestoisesta kansainvälisestä oppimiskokemuksesta tai vaihtojaksosta kiinnostuneille opiskelijoille
• on suunnattu kaikkien alojen ja eri vuosikurssien opiskelijoille
• lisätietoja BIP-kursseista.