Puheenvuoroja moninaistuvasta Suomesta
Diakin sosiaalialan lehtoreiden Sandra Hagmanin ja Margarita Sakilayan-Latvalan toimittamassa Kenen koti? Keskusteluja moninaistuvasta Suomesta -teoksessa ääneen pääsevät muun muassa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, siirtolaisuustutkija Ismo Söderling ja lukuisat monikulttuurisuuden asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat.
– Kantavana teemana on kysymys siitä, kuinka Suomi voisi olla koti kaikille täällä asuville. Artikkelit tuovat tutkimukseen perustuvia näkökulmia vähälle huomiolle jääneisiin ilmiöihin ja ajattelun aihetta moninaistuvan Suomen toimijoille, Sandra Hagman sanoo.
Maailman muutoksessa mukana
Kotinsa jättäneiden määrä on historiallisen korkea ja se on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa niin ilmastonmuutoksen kuin aseellisten konfliktienkin seurauksena. Samassa ajassa myös Suomessa vieraskielisten määrä on noin kaksinkertaistunut. Yhteiskunnan moninaistuminen näkyy palveluissa ja rakenteissa kuitenkin vasta viiveellä.
– Maahanmuuton kentällä näyttää olevan paljon ristiriitaisia näkökulmia, huolia ja toiveita. Kaikessa keskustelussa yhteiskunnan itsetutkiskelu on jäänyt vähäiseksi. Perinteiset toimintamallit niin työelämässä, palveluissa kuin epämuodollisissa kohtaamisissa tulevat haastetuiksi. Samalla niiden rakenteellinen joustamattomuus ja siitä kumpuava rasistisuus paljastuu, Hagman pohtii.
Teos sisältää laajan aihekirjon ja osittain teemat menevät myös lomittain. Julkaisu käsittelee maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta esimerkiksi työelämän ja kotoutumisen näkökulmista.
– Puhumme muuttuvasta työelämästä, joka oppii hiljalleen huomioimaan eritaustaiset työntekijät. Kysymme, mitä eettisiä ongelmia maahanmuuttoon perustuvaan rekrytointiin liittyy, ja miten oleskelulupapolitiikka tukee toivetta työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, Hagman esittelee.
Yhdenvertaisuutta antirasismin keinoin
Rasismi ja yhteiskunnan rakenteelliset esteet kotoutumiselle ovat läpileikkaava teema julkaisussa. Julkaisu keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien tilanteeseen.
– Millä tavoin kokonaisvaltainen syrjintä ja näkymättömyys vaikuttaa ihmisen elämään, ja miltä tämän päivän paperittomuus näyttää? Millaista hoitoa mielenterveyden haasteisiin pakolaiset saavat?
Hagmanin mukaan yhteiskunnan rasismista puhutaan läpi teoksen, oli kyse sitten ukrainalaisten pakolaisten tai globaalista etelästä tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanoton eroista tai esimerkiksi koulutusjärjestelmästä.
– Teoksellamme haluamme osallistua siihen keskustelun joukkoon, joka yhdenvertaisuuslain hengessä edistää aitoa yhdenvertaisuutta antirasismin keinoin. Teemme osaltamme näkyväksi yhteiskuntamme rasistisia käytänteitä ja keskustelemme siitä, kuinka rakenteita voisi muuttaa.
Teos on suunnattu niin kansalaisyhteiskunnan toimijoille, julkisen sektorin ammattilaisille kuin päättäjillekin. Se sisältää artikkeleita ja podcasteja.
Julkaisu
Hagman, S. (toim.) (2023). Kenen koti? Keskusteluja moninaistuvasta Suomesta. (Diak Puheenvuoro 43). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236125
Lisätiedot
- Sandra Hagman, p. 050 400 8437, sandra.hagman@diak.fi