Niin paljon enemmän kuin työharjoittelu – kokemuksia Tansaniasta

Diakin sairaanhoitajaopiskelija Emilia Tauriainen lähti syksyllä 2022 vaihtoon Ilembulaan, Tansaniaan tekemään 10 viikon työharjoittelua.

– Olen aina tykännyt matkailla ja minulle oli selvää kouluun hakiessa, että haluan lähteä vaihtoon. Afrikka kiehtoi ja kun Tansaniaan oli Diakista muitakin lähtijöitä, vahvistui se vaihdon kohdemaaksi, Emilia kertoo.

Illalla nukkumaan auringonlaskuun, aamulla herätys kukonlauluun

Vaihdon ajan Emilia asui muiden harjoittelijoiden kanssa pienessä kylässä, jossa oli tiivis yhteisö. Aina kylässä ei ollut sähköä tai vettä saatavilla, mutta ihmiset olivat ystävällisiä ja auttavaisia. Kylässä pidettiin huolta toisista ja oltiin aina valmiita auttamaan apua tarvitsevia.

– Me elimme paikallisten kanssa sellaista elämää kuin hekin elivät. Suuren vaikutuksen minuun teki se, miten voimakas yhteisöllisyys kylässä oli. Oli ihana, että vaihdon aikana pääsimme niin lähelle paikallista elämää. Se teki kokemuksesta vielä erityisemmän, Emilia kuvailee.

Emilian päivät alkoivat aikaisin aamulla. Ensimmäisenä mentiin kirkkoon, jonka jälkeen sairaalalla kokoonnuttiin yhteiseen tapaamiseen. Siitä siirryttiin osastoille ja päivän töihin. Vapaa-ajalla Emilia auttoi orpokodissa ja vietti iltaisin aikaa muiden harjoittelijoiden, vaihtareiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Muutaman kerran Emilia pääsi osallistumaan paikallisiin häihin ja lähes joka viikonloppu luvassa oli omatoimireissu paikallisbussilla Tansanian muihin kaupunkeihin.

– Kilometreissä lyhyt matka saattoi lopulta kestää jopa 12 tuntia. Se ei kuitenkaan haitannut. Tansanian luonto on uskomaton, joten matkat kuluivat vaihtelevia maisemia ihmetellessä, Emilia kertoo.

Pienessä sairaalassa harjoittelija saa olla mukana kaikessa

Syksyn aikana koettiin pienen sairaalan koko kirjo. Harjoittelijat pääsivät näkemään ja kokemaan monipuolisesti sairaalan arkea ja olemaan mukana niin synnytyksissä, silmäklinikalla, palliatiivisella osastolla, lasten osastolla ja leikkaussalissa.

– Moni asia tehtiin eri tavalla kuin Suomessa, sillä tarvittavia välineitä ei välttämättä ollut saatavilla. Pienessä sairaalassa pääsee tekemään ja näkemään monipuolisesti asioita eri osastoilla ja oppimaan eri tavalla kuin tavallisessa työharjoittelussa Suomessa, Emilia kertoo.

Sairaalasta tehtiin myös kotikäyntejä syrjäisemmille kylille, jolloin esimerkiksi annettiin rokotteita äideille ja lapsille. Lisäksi harjoittelijat pääsivät näkemään erilaisia sairaaloita.

– Tansania oli minulle vaihtokokemus, ei pelkkä harjoittelu. Tansaniassa ei ollut niin, että teen työpäivän ja siinä se, vaan siellä elettiin ihan erilaisessa ympäristössä, päästiin tutustumaan uuteen kulttuuriin ja elämään paikallista arkea. Tällä tavoin harjoittelu mahdollisti paljon enemmän kuin pelkästään ammatillista oppimista, Emilia kuvailee.

Mieleenpainuvinta ihmisten kohtaamiset ja vahva yhteisöllisyys

Vaikka Tansaniassa puhuttiin englantia, olisi monesti kanssakäymistä helpottanut swahilin osaaminen. Jo alkeita opettelemalla ja päivittäin vähäistäkin sanavarastoa käyttämällä kielitaito kehittyi, mutta Emilia jäi kaipaamaan välitöntä keskustelua ihmisten kanssa.

– Olisi ollut ihana kommunikoida kunnolla esimerkiksi odottavien äitien kanssa neuvolassa ja ymmärtää, mistä harjoitteluni ohjaaja ja asiakas puhuivat. Suosittelen kaikkia Tansaniaan lähteviä opiskelemaan mahdollisuuksien mukaan swahilia jo ennalta, Emilia sanoo.

Tansaniassa myös elämän toinen puoli tuli todella lähelle. Vapaaehtoistyötä tekevät veivät apua suoraa lastenkoteihin ja apua eniten tarvitsevien koteihin. Samalla kuuli ihmisten elämän tarinoita. Emilia kertoo, että alkuun maailman epätasa-arvoisuus painoi mielessä, sillä moni tuli todella haastavista olosuhteista. Emilialle tärkeää oli, että harjoittelun ohella pystyi auttamaan yhteisössä konkreettisesti ja tekemään hyväntekeväisyyttä.

– Tansaniasta jäi mieleen, kuinka ihmisillä oli luottoa elämään ja yhteisöllisyys kannatteli. Annettiin omasta vähästä toiselle, vaikkei itselläkään ollut paljoa. Suomessa kaipaan sellaista vahvaa yhteisöllisyyttä, mitä siellä oli ja toisaalta arvostan yhä enemmän sitä, miten hyvin asiat meillä on, Emilia pohtii.

Ainutlaatuinen kokemus ja upea luonto

Emilialle vaihdossa parasta oli kohdata uusia ihmisiä ympäri maailman, tutustua paikallisiin ja elää heidän kanssaan tavallista elämää, ei turistina, vaan osana yhteisöä. Tansania on maana todella monipuolinen ja sen luonto on vaihtelevaa – on vuoria, vesiputouksia, merenrantaa ja savannia.

– Me saimme nähdä Tansaniaa todella laajalti ja mieleenpainuvimpia kokemuksia itselle oli kansallispuistossa käyminen – sen upea luonto, leijonat ja kirahvit. Kokemuksena Tansania oli ainutkertainen, ei sellaista voi saada muualta, Emilia muistelee.

Emilia jäi muiden harjoittelijoiden kanssa kuukauden omatoimireissulle harjoittelujakson päätteeksi. He kiersivät ympäri Tansaniaa ja majoittuivat hostelleissa ja kotimajoituksissa. Tansaniassa on paljon näkemistä ja tekemistä: Iringassa he pääsivät safarille, Arushassa oli kuumia lähteitä ja vesiputouksia ja Moshissa pääsi näkemään Kilimanjaro-vuoren. Matkan he päättivät Sansibarin saarelle.

– Minulle jäi lämpimät muistot Tansaniasta. Oma haaveeni on, että joskus työskentelisin ulkomailla sairaanhoitajana. Lisäksi haluan ehdottomasti matkustaa Afrikkaan enemmän, sillä siellä on niin paljon mielenkiintoisia ja ihania paikkoja, missä käydä!

Haku kansainväliseen vaihtoon on nyt auki! Lisätiedot löydät verkkosivuiltamme.

Kuvat: Emilia Tauriainen