Työyhteisöissä tarvitaan turvaa, hyvää tahtoa ja rohkeutta olla tietämätön

Tämä haastattelu tarjoaa alustavia näkökulmia siihen, mitä Tommy Hellsten oikeastaan ajattelee johtajuudesta.

Kirjoitat Olemisen voima -teoksessa, että johtajan tärkeimpiä tehtäviä on luoda johdettavissaan turvaa. Mitä tarkoitat sillä?

– Turvan kokemus tulee siitä, että tulen nähdyksi ja kuulluksi. Siitä, että minut kohdataan. Se tarkoittaa itse asiassa kunnioitusta, joka synnyttää turvan – silloin koen, että olen ihmisenä kunnioitettu, hyväksytty ja arvostettu. Turva rakentuu organisaatiossa, joissa vallitsee hyvä tahto. Hyvä tahto on loppujen lopuksi sitä, että tullaan nähdyksi, kuulluksi ja kunnioitetuksi.

– Luulen, että turva syntyy ennen kaikkea siitä (nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta) eikä ulkoisista rakenteista, jotka takaavat sitä tai tätä. Ulkoiset rakenteet voivat olla elementtejä turvan kokemuksessa, mutta eivät yksistään riitä: Minulla voi olla hyvä palkka ja muita etuja, mutta jos minua ei nähdä, ei kuulla eikä kunnioiteta, en silloin myöskään ole turvassa.

Hankkeemme yksi teema on muutoskyvykkyys, ja kyky sopeutua muutoksiin on taito, jota nykypäivän hektisessä työelämässä tarvitaan. Millaisia kykyjä mielestäsi johtajalla tulisi olla?

–  Jos johtaja on itsessään turvassa, niin hän on joustava, elastinen. Elastisuus syntyy siitä, että hänellä on yhteys itseensä eikä hän vaadi olosuhteilta sitä, että ne olisivat hallittavissa. Itsessään olevan turvan vuoksi hän sopeutuu koko ajan muuttuviin olosuhteisiin ja uskaltautuu myös turvattomuuteen.

– Turva syntyy yhteydestä itseensä ja omaan syvyyteensä. Jos johtajan arvot ovat riittävän syviä, ihmisyyttä ymmärtäviä ja kunnioittavia, niin hän ei vaadi eikä etsi onnea olosuhteista vaan hyväksyy sen, mitä nyt on. Hän ei myöskään rakenna elämää tai tulevaisuutta kontrollin varaan (nyt pitää sitä tai tätä) vaan kuuntelee, mitä nyt on ja mitä tahtoo tapahtua. Ja siinä kuunnellessaan hän ehkä jopa tietämättään luo tulevaisuutta, jota ei pystyisi tekemään takertumalla olosuhteisiin.

– Pitäisi oppia johtamaan tietämättömyydestä käsin. Ei kuvitella tietävänsä, mitä tahtoo tapahtua, vaan kuunnella, mitä tahtoo tapahtua. Kun kuuntelen, minun pitää olla niin rohkea, että uskallan olla tietämätön. Kun olen tietämätön, olen läsnä. Ei voi kuulla, jos jo tietää kaiken.

Eli tietoisuus on sitä, että myöntää tietämättömyytensä?

– Kyllä.

–  Tietoisuus on aina suurempaa kuin tietäminen. Tietoisuus on tietämisen yläpuolella. Tietoisuuteen mahtuu toki tietämistäkin, se ei ole sen vastakohta, mutta tietoisuus ei takerru tietoon, joka helposti tulee osaksi illuusiota kontrollista. Lähden siitä, että mitään tällaista kontrollia ei ole, se on illuusio. Kontrollintarve syntyy meidän egojemme tarpeesta hallita, suojautua pelolta ja häpeältä.

–  Tietoisuuteen pääsee vain kohtaamalla pelon ja häpeän. Ylös pääsee vain alakautta. Tulee mennä kohti omia varjojaan ja pelkojaan. Kun jokin sinussa menee syvälle, kohti syvimpiä pelkoja, niin tietoisuus tietämättäsi nousee ylöspäin. Tietoinen ihminen ei ole koskaan muita parempi, vaan hän on tietoisempi. Siihen liittyy syvenevä ja kehittyvä kyky nähdä oma keskeneräisyytensä, se ettei koskaan tule valmiiksi – mitä korkeammalle nousee, sitä syvemmälle näkee.

Herättääkö tällainen johtaja muissa luottamusta?

–  Hän ei synnytä pelkoa hallinnallaan, eikä ole olevinaan jotain, mitä ei ole. Hän on totta myös silloin, kun on heikko. Ei pelkää heikkouttaan, vaan on sitä levollisesti. Sellainen ei pelota muita. Hänen lähellään on helppo ja hyvä olla.

Työpajamme kantaa nimeä ”Johtaminen ja vuorovaikutustaidot”. Mitä ajatuksia tästä syntyy?

– Kaikki johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. Vuorovaikutuksen tulee nousta tietoisuudesta, silloin se on totta ja turvallista. Jos ei vuorovaikuta, syntyy fantasioita ja epävarmuutta. Tosi vuorovaikutus synnyttää turvaa.

Johtajan tulee uskaltaa myös puuttua epäkohtiin, mistä siinä on kyse?

– Kun johtajalla on sisäinen turva, hänen ei tarvitse miellyttää ketään eikä vältellä vaikeiden päätösten tekemistä. Hän on turvassa itsessään, eikä silloin kaihda konfliktin herättämistä, jos tilanne sitä vaatii.

– Pelokas johtaja pyrkii miellyttämään muita ja välttelee konflikteja. Kirjoitin Olemisen voima -teoksessakin johtajuusvajeesta: Jos muodollista valtaa omaavat eivät käytä valtaansa, käyttämätön valta valuu alaspäin. Tällainen ”alas valunut valta” synnyttää erilaisia kuppikuntia, takana puhumista, ilkeyttä ja pahantahtoisuutta, mikä taas aiheuttaa turvattomuutta.

Olet kirjoittanut rakkaudesta ja lujuudesta työelämässä. Kertoisitko siitä vähän?

– Jos rakkaus esiintyy ilman totuutta, se on helposti sentimentaalisuutta. Jos totuus ilmenee ilman rakkautta, se on helposti julmaa. Totuuden pitää aina yhdistyä rakkauteen. Väärä teko tuomitaan, mutta väärän teon tekijä armahdetaan. Siitä syntyy luja rakkaus, joka on käsittämättömän vastustamaton muutosvoima.

Tommy Hellstenin mukaan tällaista lujaa johtajuutta ja lujaa rakkautta tarvitaan kaikissa yhteisöissä, niin työyhteisöissä, perheissä kuin parisuhteissakin.

”Vaikka luja rakkaus tuomitsee väärän teon, se rakastaa väärintekijää” (Hellsten 2022).

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu nyt mukaan Johtaminen ja vuorovaikutus -työpajaan, joka järjestetään Helsingissä torstaina 21.9.2023. Tilaisuus päättyy Tommy Hellstenin luentoon Inhimillisen kohtaamisen voima – tie rohkeaan ja levolliseen vaikuttamiseen.

Etkö pääse paikan päälle? Voit halutessasi ilmoittautua etäosallistujaksi Hellstenin luento-osuuteen.

Yritysten vihreä siirtymä, muutoskyvykkyys ja digitalisaatio (REACT, Etelä-Suomi) -hankkeen viestinnän asiantuntija Venla Tuohino haastatteli Hellsteniä Porvoossa 13.6.2023.