Dialogi-media: Diakonian näkökulmaa tarvitaan yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun
Laaja-alaisen, uudistuvan diakoniakäsityksen mukaan diakonian lähtökohtana oleva lähimmäisenrakkaus sekä ihmisen kokonaisvaltainen, arvostava kohtaaminen, osallisuuden edistäminen ja toivon rakentaminen, voisivat olla entistä vahvemmin läsnä yhteiskunnassa.
– Perusajatuksena diakoniassa on kunnioittaa kaikkia ihmisiä sellaisina kuin he ovat ja auttaa ennen kaikkea niitä, jotka muutoin uhkaavat jäädä avun ulkopuolelle, Diakin kirkon alan yliopettaja Minna Valtonen sanoo Dialogi-mediassa.
Monissa maissa kirkko oli vuosisatoja ainoa taho, joka tarjosi sosiaali- ja terveydenhuoltoa vähäosaisille. Seurakuntien diakoniatyöllä on edelleen tärkeä rooli yhteiskunnan turvaverkkojen paikkaamisessa.
Juuri nyt diakonian näkökulmaa tarvitaan Suomessa julkiseen arvokeskusteluun, Valtonen katsoo.
– Nyt yhteiskunnan säästötoimet osuvat niihin ihmisiin, jotka jo ennestään ovat vaikeassa asemassa. Näiden ihmisten todellisuus on selvää diakoniatyöntekijöille, mutta ei ehkä samassa määrin yhteiskunnan päättäjille, Valtonen sanoo.
Diakonia on työ, mutta diakonia on myös heikommassa asemassa olevien ja hätää kärsivien puolustamista, eriarvoisuuden rakenteisiin vaikuttamista, muistuttavat myös Diakin erityisasiantuntija Minna Hökkä ja toimitusjohtaja-rehtori Elina Juntunen Dialogin pääkirjoituksessa.
– Diakonian keskeisiä tavoitteita on hyvinvoinnin lisääminen, toivon vahvistaminen ja osallisuuden parantaminen. Tässä ajassa tarvitaan entistä enemmän kaikkea sitä, mitä laaja-alainen diakonia edustaa.
Monialaista osaamista
Diakista valmistuu diakoniatyöntekijöiden lisäksi kirkon varhaiskasvatuksen ja nuoristyön ammattilaisia sekä diakonisen hoitotyön ammattilaisia eli sairaanhoitaja-diakonissoja. Laaja-alaiseen diakoniakäsitykseen sisältyvät myös diakonisen hoitotyön ja kasvatuksen tehtävät. Monialaisuus on voimavara.
– Kun kirkko elää ja palvelee keskellä yhteiskuntaa, sen työntekijöillä tulee olla tietoa erilaisista ilmiöistä ja ongelmista sekä kykyä etsiä ratkaisuja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Minna Valtonen sanoo.
Tavoitteena on myös tehdä näkyväksi kaksoistutkintojen, kuten sosionomi-diakoniatyöntekijöiden ja sairaanhoitaja-diakonissojen, tuoman asiantuntijuuden merkitystä sote-kentillä.
– Diakonisessa hoitotyössä ensisijainen tavoite on antaa parasta mahdollista apua sitä tarvitsevalle tämän omaa vakaumusta kunnioittaen, sanoo Diakin terveysalan lehtori Pirkko Natri.
Vankan näyttöön perustuvan kliinisen osaamisen lisäksi hyvät kohtaamisvalmiudet ovat diakonisessa hoitotyössä ja diakoniatyössä keskeistä ammattitaitoa.
– Opiskelijat kokevat tärkeäksi saada valmiuksia eri kulttuuri- ja uskontokunnista tulevien ja hyvin vaikeassa tilanteessa olevien potilaiden kohtaamiseen, Natri sanoo.
Yhteisöllisyyden asialla
Kaikilla pitäisi olla oma yhteisö, johon sinut hyväksytään sellaisena kuin olet, pohtii Turun Katariinanseurakunnan johtava nuoristyönohjaaja ja Diakin alumni Mia Kuronen Dialogissa.
–Nykyään kouluissakaan ei usein ole enää luokkia kuten ennen. Meillä jokainen nuori toivotetaan tervetulleeksi omana itsenään, vaikka vain istumaan ja olemaan meidän kanssamme, ei tarvitse puhua tai osallistua mihinkään. On tärkeää, ettei kukaan jää yksin, Kuronen sanoo.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tilausta yhteisille kohtaamisille on.
– Tokihan tapahtumiimme ja toimintaamme voi tulla vaikkei kuulu kirkkoon, kunhan hyväksyy meidän arvomme. Monikulttuurisuus myös haastaa työtä nuorten kanssa. Miten vaikkapa perhe suhtautuu, jos kuuluu eri uskontokuntaan? Siinä korostuu yhteistyön merkitys koko alueella ja yhteiskunnassakin. Kirkon onkin hyvä olla ihmisiä yhteen tuova aktiivinen toimija, Kuronen sanoo.
Dialogi-median teemanumero Rohkeasti rinnalla – laaja-alainen, uudistuva diakonia tuo esille diakonian historiaa, koulutusta, asiantuntemuksen rakentumista ja merkitystä yhteiskunnassa.