Dialogi-media: Moninaisuusosaaminen on tulevaisuuden työelämätaito

Moninaisuudella tarkoitetaan ihmisten erilaisten piirteiden kirjoa. Se voidaan ymmärtää esimerkiksi ikään, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, vammaisuuteen, kulttuuritaustaan tai kieleen liittyvänä asiana.

– Yksilöä ei pidä nähdä vain hänen ilmeisimpien moninaisuuden muotojensa kautta. Muutoin helposti olettaa ihmisten omaavan esimerkiksi ihonvärinsä, vammaisuutensa tai ikänsä myötä tietynlaisia ominaisuuksia tai tarpeita, Diakin lehtori Tiina Ikonen sanoo Dialogi-median uudessa teemanumerossa.

Työelämän hyväksi

Työelämä moninaistuu koko ajan kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti. Samalla kasvaa tarve moninaisuusosaamiselle. Moninaisuusosaaminen tarkoittaa kykyä arvostaa erilaisuutta, osata hyödyntää sitä ja tukea erilaisten ihmisten hyvinvointia yhteisön piirissä.

Diakin tarjoamassa moninaisuuteen liittyvässä henkilöstökoulutuksessa avainasemassa on kielitietoisuus, jossa viestintä sopeutetaan tilanteen mukaiseksi.

– Suomessa useilla työvoimapulasta kärsivillä aloilla edellytetään erinomaista kielitaitoa. Kielitietoisessa työyhteisössä kunnolliselle kielen oppimiselle luodaan mahdollisuuksia ja annetaan oppimiselle riittävästi tilaa ja aikaa, Diakin kouluttaja ja suomen kielen lehtori Hanna Hovila kertoo.

Diakin tulkkauksen ja suomalaisen viittomakielen lehtori Tiina Saarijärvi-Kivelä muistuttaa, että kommunikoinnin tapoihin huomion kiinnittäminen palvelee myös esimerkiksi sote-alan asiakkaita.

– Käytännön tasolla kielellinen yhdenvertaisuus ei usein toteudu. Viranomainen voi ajatella, että suomella on pärjättävä ja voihan sitä käyttää vähän eleitä, mutta asiakkaalle voi tulla turvaton olo, jos hän ei pysty ilmaisemaan itseään suomeksi. Viranomainen tulee käyttäneeksi paljon valtaa asiakkaan yli, Saarijärvi-Kivelä sanoo.

Tukea tarpeeseen

Moninaisuus näkyy yhä enenevässä määrin myös korkeakoulujen arjessa. Samassa luokassa voi olla viisikymppisiä ammatinvaihtajia, tuoreita ylioppilaita ja toisen asteen ammattikoulutuksesta tai muualta maailmasta tulleita opiskelijoita.

– Diakissa heti opintojen alussa huomiota kiinnitetään erityisesti ryhmäytymiseen ja mahdollisten tuen tarpeiden kartoittamiseen, kertoo Diakin Oulun-kampuksen opinto-ohjaaja, erityisopettaja Maija-Liisa Blomster.

Eräässä Diakin hankkeessa luotiin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suomen kielen täsmäopetuksen malli.

– Mallissa kielenopetus upotettiin suoraan opintoihin, monimuoto-opiskelijoiden lähiviikon lukujärjestykseen. Esimerkiksi päivänä, jolloin sairaanhoitajaopiskelijoilla oli lääkehoitoa ja lääkelaskuja, maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa opiskeltiin kaksi lisätuntia lääkehoidon suomenkielistä sanastoa, Blomster kertoo.

Tuen tarpeisiin vastaaminen auttaa usein etenemään opinnoissa. Diakista sosionomiksi valmistunut Ramona Schwartz unelmoi työstä lastensuojelussa, mutta oppimishaasteet vaikeuttivat opintopolkua.

– Työ lastensuojelussa oli kuitenkin koko ajan kirkkaana porkkanana edessäni. Halusin selättää opiskeluvaikeuteni, jotta pääsisin unelmatyöhöni, Schwartz kertoo.

Apua oli erityisesti vertaistuesta, jota Schwartz jakoi myöhemmin itse mentorina Romako-hankkeessa muille romanitaustaisille opiskelijoille.

– On tärkeää, että erilaisten polkujen kautta voi päästä elämässä eteenpäin, Schwartz sanoo.

Dialogi-median uusi teemanumero Moninaisuus voimavarana pureutuu moninaisuuteen ja moninaisuusosaamiseen muun muassa eri taustoista tulevien opiskelijoiden, kielivähemmistöön kuuluvien, vammaisten ihmisten, seksuaalisuuden ja sukupuolen sekä katsomusten moninaisuuden näkökulmista.