Dialogi-media: Eriarvoisuuden torjunta edellyttää tietoa, tahtoa ja tekoja

Viime vuosien kriisit – kuten pandemia ja inflaatio – ovat korostaneet yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Esimerkiksi työssäkäyvien ja lapsiperheiden köyhyys sekä mielenterveyshaasteet ovat syventyneet.

– Se mitä aiemmin pidettiin yhteisesti jaettuna hyvinvointiyhteiskunnan ihanteena, on joutunut poikkeuksellisesti koetelluksi ja jopa kyseenalaistetuksi. Pohjoismainen yhteiskunta tuntuu olevan uudenlaisen poliittisen paineen kohteena samalla kuin erilaiset kriisit koettelevat ihmisten kantokykyä, kirjoittavat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Heidi Zitting ja toimitusjohtaja-rehtori Elina Juntunen Dialogi-median pääkirjoituksessaan.

Kriisit heijastuvat erityisesti diakoniatyöntekijöiden arjen kohtaamisiin. Seurakunnat ovat olleet erityisen ketteriä reagoimaan erityisesti nopeissa kriisitilanteissa.

– Diakonian tehtävä on antaa ääni vaiennetuille sekä tarjota tukea ja apua siellä, missä hätä on suurin ja yhteiskunnan turvaverkko on pettänyt, Zitting ja Juntunen kirjoittavat.

Alueellinen huono-osaisuus näkyviin

Eriarvoisuuteen puuttuminen edellyttää tietoa ja tiedolla johtamista. Tietoa huono-osaisuuden kertymisestä eri alueille on saatavilla Diakin kehittämästä Huono-osaisuus Suomessa (HOS) -karttapalvelusta, joka tarjoaa tarkkaa ja alueellista tietoa hyvinvointieroista kunnittain ja postinumeroalueittain. Palvelun avulla voidaan tunnistaa huono-osaisuuden kasautumista ja kohdentaa toimet oikeaan paikkaan.

– Huono-osaisuuden kehityssuuntien tunnistaminen on olennaista eriarvoisuuden torjumisessa. Karttapalvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa, jota voi tarkastella sekä karttojen että aikasarjakuvioiden avulla, kirjoittavat asiantuntijat Joakim Zitting, Varpu Wiens ja Sakari Kainulainen Dialogissa.

– Karttapalvelu helpottaa palveluiden ja tukitoimien suuntaamista sinne, missä tarve on suurin. Tämä parantaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta etenkin, jos eriarvoisuutta lisääviä kehityskulkuja onnistutaan ehkäisemään jo ennalta.

Koulutuksen ja työelämän polut sujuvammiksi

Eriarvoisuutta voidaan osaltaan kaventaa sujuvoittamalla aliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen ja työelämään. Diakissa kehitetty sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus auttaa EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen saaneita sairaanhoitajia työllistymään Suomessa. Yksi koulutuksesta valmistuneista on Turkista kotoisin oleva Anne Naciye Temiz, joka koki koulutuksen motivoivana, hyödyllisenä ja tarpeellisena.

– Opettajat olivat aivan ihania. He jaksoivat olla rauhallisia ja hymyileviä ja selittää vaikean asian niin monta kertaa kuin oli tarpeen, Temiz kiittelee.

Vaikka nyt alueellista työvoimatarpeet vaihtelevat, pitkällä aikavälillä osaajia sote-alalle tarvitaan lisää. Tärkeää on myös, että työpaikoilla tunnistetaan uusien osaajien tarve ja otetaan heidät tiiviisti osaksi työyhteisöä.

– Suomi tarvitsee työvoimaa ja nuorempia ihmisiä ja moni tulee tänne mielellään korkean elintason, ihmisoikeuksien toteutumisen ja varsinkin laadukkaan koulutusjärjestelmän vuoksi, Temiz pohtii.

Myös Suomen romanit kohtaavat esteitä koulutus- ja työmarkkinoilla. Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa puretaan rakenteellista syrjintää erityisesti romanien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla. Hankkeessa työskentelevä, itsekin romanitaustainen Diakin asiantuntija Inga Angersaari on nähnyt työssään esimerkiksi romaninuorten vaikeuden saada TET-harjoittelupaikkoja.

–  Suomen perustuslaki sisältää syrjimättömyyden periaatteen. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen on myös yhdenvertaisuuslakiin kirjattu korkeakoulujen ja viranomaisten velvoite. Silti yhdenvertaisuus ei usein edelleenkään toteudu esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässä, hän toteaa.

Angersaari peräänkuuluttaa asennemuutosta erityisesti työpaikoilta.

– Romanit eivät voi yksinään ratkaista haastetta, vaan tarvitaan työnantajat ja muut yhteiskunnan toimijat ratkaisemaan pulmia. Haastetta ei tule tarkastella erillisenä asiana yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnallisena ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksenä.

Dialogi-median uusi teemanumero Eriarvoisuudesta yhdenvertaisuuteen tekee näkyväksi eriarvoisuuden rakenteita ja ilmentymiä yhteiskunnassa sekä esittää niihin ratkaisuja.