“Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu” 

Elli Koskivirta opiskeli Diakissa vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) -tutkinnon. Opinnot saivat hänet sisuuntumaan, sillä ne saivat hänet huomaamaan yhteiskunnan epäkohtia, joihin hän haluaisi puuttua. 

Vuosia sitten Elli Koskivirta oli lähihoitaja, mutta työ varhaiskasvatuksessa vaihtui toiveeseen jostakin muusta. Hän hakeutui sosionomiopintoihin ja valmistui niistä kahdeksan vuotta sitten.  

Halu opiskella lisää kyti Koskivirran sisällä pitkään. Aluksi se oli vain jännittävä ajatusleikki. Kun hän tutustui jatko-opintovaihtoehtoihin ja Diakin mielekkäältä tuntuvaan hakuprosessiin, hän päätti suuntansa: Koskivirta haki ja pääsi Diakiin opiskelemaan vaikuttavan asiakas- ja palveluohjauksen YAMK-tutkintoa. 

Koulutusohjelmaan ei ollut pääsykoetta, vaan Koskivirran tuli kirjoittaa tutkimussuunnitelma hakuprosessin osana. Pänttäys ei olisi sopinutkaan Koskivirran elämään, sillä perhe ja työt vaativat oman aikansa. 

Tutkimussuunnitelman hyvä pisteytys loi itsevarmuutta. 

– Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen itsessään antaa jo paljon, vaikka ei pääsisikään kouluun. Tiedonhankinnasta ja pohjustustyöstä oppii paljon, varsinkin kun tein suunnitelman sen hetkisen työn pohjalta, Koskivirta kertoo. 

Nyt Koskivirta on valmistunut YAMK-koulutuksesta ja työskentelee kaupungilla projektisuunnittelijana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa. 

Itsensä johtamisen taito tärkeää

Itseohjautuvuuden ja itsensä johtamisen taidot olivat Koskivirralle opinnoissa kultaakin kalliimpia. Hänen opiskelutahtinsa oli vauhdikas: Koskivirta valmistui peräti yhden lukuvuoden opiskelun jälkeen. Opettajien ja työpaikan joustavuus on auttanut paljon hänen ripeässä opiskelutahdissaan, sillä hän pystyi esimerkiksi suorittamaan etukäteen myöhemmäksi aikataulutettuja kursseja.  

Koskivirran kalenteri rakentui opintojen aikana erilaisista elämän palasista. 

–  Perheeseeni kuuluu kahden lapsen lisäksi kumppani, joten vastuun jakaminen ja ajan löytäminen opiskeluun sujui luontevasti, hän sanoo.  

Etäopiskelu oli Koskivirralle silti tärkeä kriteeri, joka ohjasi Diakin opintojen pariin. Luennot olivat toimistoaikojen jälkeen ja tutkinto oli mahdollista suorittaa täysin verkossa, joten päivätyön tekeminen sujui opintojen ohella. 

– Oli hienoa, että voin osallistua luennolle kotimatkalla töistä tai tehdä pakollisia kotiaskareita samalla. Olen myös kiitollinen, että työnantajani oli joustava ja antoi tehdä lyhennettyä työviikkoa opintojen ohessa, Koskivirta hymyilee. 

Koskivirta ei tavannut opiskelijakavereitaan kasvotusten, mutta etäryhmätapaamiset kuuluivat opintoihin.  

Koskivirta koki vertaismentoroinnin, ryhmätöiden ja etätapaamisten olevan oiva tapa löytää yhteys toisiin opiskelijoihin. Opiskelijoita oli ryhmässä ympäri Suomea, ja he oppivat paljon myös toisiltaan. 

“Ei hukata hyviä arvoja”

Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa Koskivirtaa kiinnosti erityisesti eriarvoisuuden käytännön ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen sekä rakenteellisen sosiaalityön keinot. 

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä arvoja, joista hän ei ole valmis tinkimään. Koskivirran mielestä korkeakoulut ovat hyviä paikkoja keskustella arvoista ja ylläpitää niitä. 

– Diakin arvot kohtaavat omani. Tässäkin YAMK-koulutuksessa keskustellaan paljon eriarvoisuuden kysymyksistä sekä osallisuuden vahvistamisen ja heikommassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksien parantamisesta, Koskivirta kertoo. 

Koskivirta on huomannut yhteiskunnan arvojen koventuneen. Hän painottaa inhimillisten ratkaisujen tärkeyttä. 

– Uskon, että yhteisössä on voimaa. Kaikki eivät aina jaksa yksin, mutta yhdessä jokaista voidaan kannatella. Maailmaamme tulisi edistää inhimillisempään suuntaan, etteivät hyvät arvot hukkuisi. Näin voimme jatkaa hyvinvointiyhteiskunnassa elämistä, Koskivirta painottaa. 

Koskivirta kuvaa itseään sisukkaana sieluna, joka haluaisi puuttua aina näkemiinsä epäkohtiin. Opintojen kautta hän on huomannut vääryyksiä, jotka ovat saaneet hänet vihastumaan. Kysymys on vaikeista rakenteellisista haasteista, jotka vaikuttavat laajasti yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleviin. 

Koskivirran mukaan esimerkiksi rakenteellinen rasismi on suuri ongelma. Hänen mielestään palveluissa tarvitaan vahvempaa osaamista antirasistisesta työstä, ja tällaista sisältöä voisi olla korkeakouluopinnoissakin yhä enemmän.

– Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu. YAMK-opinnot ovat onneksi vahvistaneet ajatustani siitä, että aina kannattaa yrittää vaikuttaa tai etsiä erilaisia keinoja vaikuttaa. 

Kuvat: Sami Siilin