Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottavat opinnot sosionomi (AMK)- ja sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutuksissa
Diakin opiskelija voi saavuttaa varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden valitessaan tietoisesti vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot sosionomi (AMK)- tai sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutuksessa.
Opinnot koostuvat teoriaopinnoista, harjoitteluista ja opinnäytetyöstä. Teoriaopinnot liittyvät varhaiskasvatukseen sekä lapsi- ja perhetyöhön.
Avaa varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintojen opetussuunnitelma 2015:n mukainen rakennekaavio ja opetussuunnitelma 2020:n mukainen rakennekaavio.
Jos olet jo valmistunut jo sosionomiksi (AMK), voit saada varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden täydentävien opintojen avulla Diakin avoimessa AMK:ssa. Lue varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuusopinnoista avoimessa AMK:ssa.
Harjoittelut
Vaadittavia harjoitteluja on kaksi, joista toisen tulee olla pedagoginen.
Harjoittelun tulee tapahtua varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa ja harjoitteluympäristön sekä harjoittelun tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin toimenkuvaa tukevaa. Varhaiskasvatusikäisellä lapsella tarkoitetaan varhaiskasvatuspalveluita käyttäviä eli alle kouluikäisiä ja esi- ja alkuopetusikäisiä.
Myös esiopetuksessa suoritettava pedagoginen harjoittelu on mahdollinen. Opiskelijan on kuitenkin oltava tietoinen, että sosionomi (AMK) -tutkinto ei anna kelpoisuutta esiopetukseen.
Harjoittelun tulee tapahtua varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa ja harjoitteluympäristön sekä harjoittelun tulee olla varhaiskasvatuksen sosionomin toimenkuvaa tukevaa.
Pedagoginen harjoittelu on HAR 2 (toinen harjoittelu) ja se suoritetaan pääasiallisesti Varhaiskasvatus, lapsi- ja perhetyön (VAR, 15 op) opintojen jälkeen. Diakin tutkintosäännön mukaan Varhaiskasvatuksen pedagoginen harjoittelu samoin kuin muiden sosiaalialan suuntaavien opintojen harjoittelu voi alkaa vasta, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti vähintään puolet jakson teoriaosuudesta.
Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutuksen opiskelijoilla HAR 3 (kolmas harjoittelu) on pedagoginen harjoittelu.
Jos pedagoginen harjoittelu suoritetaan kansainvälisinä opintoina, tulee harjoittelussa huomioida pedagogiselle harjoittelulle määritellyt osaamistavoitteet. Suomalaiseen varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön sekä muihin varhaiskasvatusta keskeisesti määrittäviin asiakirjoihin liittyvän osaamisen opiskelija osoittaa oppimistehtävissään tai muutoin.
Toinen vaadittava harjoittelu on HAR 3 (kolmas harjoittelu) Harjoittelu suoritetaan toimintaympäristössä, joka tukee opiskelijan ammatillisen osaamisen syventämistä. Poikkeustapauksissa, opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjaten voi HAR 1 (ensimmäinen harjoittelu) olla varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuteen liittyvä harjoittelu.
Täydentävän ammatillisen osaamisen opintojaksot
Täydentävän ammatillisen osaamisen opintojaksoja varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuteen liittyen on kaksi. Näihin huomioidaan teemallisesti lapsiin ja perheisiin liittyvät opintojaksot, yhteensä 10 op. Täydentävän ammatillisen osaamisen opintojaksoiksi suosittelemme valittaviksi:
- Varhaiskasvatuksen didaktiset pajat (5 op) -opintojakso, jonka suositellaan toteutuvaksi samaan aikaan pedagogisen harjoittelun kanssa
- Traumaorientaatio lastensuojelutyössä (5 op) -opintojakso
Opinnäytetyö
Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuteen liittyvän opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen. Opinnäytetyössä käsitellään lapsuutta, perhettä tai vanhemmuutta. Opinnäytetyön tulee liittyä varhaiskasvatukseen tai sosiaalipedagogiikan teoriaan tai toimintaympäristöön.
Opinnäytetyössään opiskelija syventää sisällöllistä ja metodista osaamistaan. Kyseistä kelpoisuutta hakevan sosionomi (AMK) -opiskelijan tulee syventää opinnäytetyössään siis sekä sosiaalialan ammattitaitoaan että varhaiskasvatuksen ammatillista osaamistaan.
Pedagogisen harjoittelun tavoitteet
Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottavat opinnot Sosionomi (AMK) -koulutuksessa
Pedagogisen harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää lapsi – ja lapsiryhmän pedagogista toimintaa painottaen lapsen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä
- osaa rakentaa ja vahvistaa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, jotka tukevat lapsen hyvinvointia, yksilöllistä oppimista sekä sosiaalista kasvua
- osaa tukea lapsen osallisuutta sekä lapselle ominaista tapaa toimia eli leikkiä
- osaa luoda ja vahvistaa suhdeperustaista kasvatusyhteistyötä huoltajien kanssa lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin edistämiseksi
- osaa käyttää ammatillisia menetelmiä sekä dialogista ja voimavarakeskeistä työotetta perheiden ja vanhemmuuden tukemisessa huomioiden perheiden monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden
- osaa dokumentoida työtä ja hyödyntää dokumentointia huomioiden tietoturvan ja – suojaan sekä asiakasturvallisuuteen liittyvät käytännöt
- tuntee oman alueensa perheiden palvelujärjestelmän ja osaa luoda ja vahvistaa sekä rakenteellista että lapsi- ja perhekohtaista yhteistyötä tarvittavien yhteistyötahojen kanssa
- osaa toimia moniammatillisen tiimin jäsenenä vahvistaen yhteisöllistä ja dialogista työotetta
- osaa toimia tavoitteellisesti ja reflektiivisesti valitsemassaan toimintaympäristössä
Opiskelija laati harjoittelulle tavoitteet yhdessä ohjaajansa kanssa huomioiden mahdollisen paikallisen, palveluntuottajan laatiman varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvauksen. Tarvittaessa tavoitteita täydennetään ja muokataan yhdessä työelämäohjaajan kanssa siten, että niissä näkyvät ko. tehtävänkuvaksen elementit.
Tavoitteiden tulee olla täydentyviä. Harjoittelun alkuvaiheeseen (1–2 viikko) kuuluu tietoinen, aktiivinen havainnointi ja tutustuminen lapsiin, huoltajiin, toimintaympäristön sekä harjoittelupaikan toiminnan perusteisiin.
Harjoittelun keskivaiheeseen kuuluu aktiivinen ja tavoitteellinen työskentely kohti harjoittelulle asetettuja tavoitteita.
Harjoittelun loppuvaiheessa tavoitteiden saavuttaminen näkyy lisääntyvänä vastuunottona ja itsenäisen työskentelyn vahvistumisena.
Harjoittelun reflektointi on keskeinen osa ammatillista kasvua. Tässä apuna on oppimispäiväkirja, jonka kirjoittamista suositellaan aloitettavaksi heti harjoittelupaikassa tutustumiskäynnin jälkeen.
Opiskelija saa tukea harjoittelussa etenemiseen niin ohjaavalta lehtorilta kuin harjoittelupaikassa nimetyltä ohjaajalta. Opiskelijan ja ohjaajan säännölliset, kahdenkeskiset ohjauskeskustelut ovat merkityksellisiä.
Mikäli harjoittelu tapahtuu työsuhteessa, suositellaan, että opiskelija ja harjoittelun ohjaaja työskentelevät työparina. Työsuhteessa tapahtuvassa harjoittelussa tulee säännöllisen harjoittelun ohjaukseen kiinnittää erityistä huomiota.
Esimerkkejä tavoitteiden asettamisesta
Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää pedagogista toimintaa.
- luon luottamuksellisen suhteen jokaiseen lapseen, kohtaan lapset yksilöllisesti
- olen tietoisesti läsnä lasten arjessa, havainnoin lasta ja lapsia ryhmässä/kehityn tietoisessa lapsihavainnoinnissa
- perehdyn lapsen kehitysvaiheisiin ja kertaan teoriatietoa lapsen kehitysvaiheista
- kohtaan lapsen yksilöllisesti ja ohjaan lasta hänen kehitystasoaan vastaten ja vahvistaen. Tutustun myös lapsen tuen tarpeen suunnitelmiin.
- olen aktiivisesti suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa tavoitteellista pedagogista toimintaa lapsen osallisuutta tukien, perehdyn harjoittelupaikan pedagogiseen suunnittelumateriaaliin sekä Vasuihin.
- vahvistan osaamistani johdonmukaisessa, lapsilähtöisessä pedagogisessa suunnittelussa, arvioin ja dokumentoin kasvatustoimintaa (pidän oppimispäiväkirjaa).
- ymmärrän lapsiryhmän ryhmäytymisen merkityksen. Vastaan lasten vuorovaikutuksen, osallisuuden tukemisesta ja vahvistamisesta sekä syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisystä
- jäsennän arjen harjoittelukokemuksia lukemalla ajankohtaista varhaiskasvatuksen lähdekirjallisuutta
- ymmärrän laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä eri oppimisen alueiden merkityksen lapsen kasvulle. Tutustun, kokeilen ja käytän monipuolisesti erilaisia työmenetelmiä lasten kanssa lasten osallisuutta tukien (liikunta, kuvallinen ilmaisu, draama, musiikki, sadut, leikki jne.). Toiminnassani painottuu kokopäiväpedagogiikka.
- havainnoin ja osallistun aktiivisesti oppimisympäristön muokkaamiseen
- osaan ohjata lasta, pienryhmää, isoa lapsiryhmä erilaisissa kasvatuksen tilanteissa (ohjatut hetket, siirtymät).
- otan harjoittelun edetessä lisääntyvää pedagogista vastuuta
Huom! Yksittäiset irralliset ja lyhyet toimintatuokiot eivät ole riittävää pedagogista ohjausta.
Opiskelija osaa toimia kasvatusyhteistyötä vahvistaen.
- selvitän, mitä kasvatusyhteistyö harjoittelupaikassani on ja miten se toteutuu
- esittelen itseni jokaiselle huoltajalle ja teen itsestäni esittelyn harjoittelupaikkaan
- kunnioitan ja otan huomioon lasten ja perheiden moninaisuuden ja monikulttuurisuuden kohtaamisessa ja arjen eri toiminnoissa.
- keskustelen huoltajien kanssa lapsen tuonti- ja hakuhetkillä, luon luottamuksellisen keskusteluilmapiirin
- vahvistan vuorovaikutustaitojani eli kommunikoin aktiivisesti ja harjoittelun edetessä lisääntyvästi huoltajien kanssa, osallistun aktiivisesti kasvatuskeskusteluihin
- haastattelen huoltajaa hänen kokemuksistaan liittyen varhaiskasvatukseen, vanhemmuuteen
- teen yhteistyötä perheiden kanssa lapsen hyvinvoinnin sekä perheiden keskinäisen verkostoitumisen tukemiseksi
- vastaan perheen ohjaamisesta ja tukemista tilanteissa, joissa huoli lapsen tai perheen hyvinvoinnista herää.
Opiskelija osaa toimia tiimin jäsenenä ja osaa toimia reflektiivisesti.
- kommunikoin luontevasti, rehellisesti ja rakentavasti ohjaajani ja työtiimin kanssa. Tutustun koko harjoitteluyhteisöni henkilökuntaan
- osallistun kasvattajatiimissä pedagogisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin
- toimin aktiivisesti työtiimini osana, yhteistyössä muiden toimintayksikön ryhmien ja tiimien kanssa
- esitän kysymyksiä, rohkaistun tuomaan ideoitani, kehittämisehdotuksia esille
- työskentelen oppimistavoitteideni suuntaisesti, dokumentoin oppimistani
- käytän omaa persoonaani kasvatusalan ammattilaisena
- reflektoin kasvatustoimintaani itse ja muiden kasvattajien kanssa
- käyn ammatillista keskustelua ohjaajani kanssa säännöllisesti
- pohdin, kuinka harjoittelupaikan arvot toteutuvat arjessa, keskustelen ja havainnoin työhyvinvointiin liittyviä seikkoja.
Opiskelija perehtyy päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhteistahoihin ja toimii yhteistyössä näiden tahojen kanssa.
- opin tuntemaan harjoittelupaikkani keskeisimmät yhteistyötahot. Tutustun niiden toimintaan ja toiminnan tavoitteisiin (neuvola, Veo, S2, koulu, srk, perheneuvola, lastensuojelu)
- osallistun yhteistyöpalavereihin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin
- pohdin eettistä työotetta ja sovellan ammattieettisiä periaatteita monniammatillisessa työssä
- haluan kasvaa kasvattajana eli reflektoin vuorovaikutustaitojani ja kokemuksiani ammatillisesta työstä
- lisään tietämystäni harjoittelupaikan yhteistyötahoista sekä yhteistyökäytännöistä moniammatillisessa työssä
- toimin asiantuntijana perheiden palveluohjauksessa ja erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä ja verkostoissa.