Abstract
Abstract on opinnäytetyön englanninkielinen tiivistelmä. Opiskelijat kääntävät itse suomenkielisen tiivistelmänsä englanniksi ja saavat käännöksestä kielten opettajan palautteen.
Abstract on opinnäytetyön englanninkielinen tiivistelmä. Opiskelijat kääntävät itse suomenkielisen tiivistelmänsä englanniksi ja saavat käännöksestä kielten opettajan palautteen.
Opinnäytetyön aineiston analysointi on sidoksissa tutkittavaan tai kehitettävään asiaan sekä tutkimuksen tai kehittämisen tavoitteenasetteluun. Analysointimenetelmä määräytyy käytettävän tutkimusmenetelmän kautta. Opinnäytetyön menetelmäopetuksessa käsitellään tätäkin aihetta (KEH01/KIT/TUM-opintojakso, Menetelmäpajat).
Opinnäytetyön aineiston hallintaan liittyvät aineiston keruu, analyysi, aineiston säilyttäminen ja hävittäminen sekä raportointi. Aineistonhallinnassa on huomioitava eettisten periaatteiden noudattaminen läpi koko prosessin.
Artikkeli voi olla tutkimus-, katsaus- tai asiantuntija-artikkeli. Tutkimusartikkelilla tarkoitetaan omia, uusia tutkimustuloksia esittelevää artikkelia.
Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota opinnäytetyön aiheeseen ja tehtävän asetteluun, perusteluihin, opiskelijan omaan ajatteluun ja toimintaan, opinnäytetyön rakenteeseen sekä opinnäytetyön julkistamiseen ja hyödyntämiseen. Arviointikriteerit kuvataan Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa.
Opinnäytetyö arvioidaan raportin perusteella. Arviointi sisältää viisi osa-aluetta.
Opinnäytetyön jättäminen esitarkastukseen tarkoittaa opinnäytetyön ilmoittamista sen arviointiprosessiin. Arviointiprosessiin ilmoittautuminen tarkoittaa, että opiskelija sitoutuu julkaisemaan suullisesti ja kirjallisesti opinnäytetyönsä annetussa aikataulussa sekä osallistumaan kypsyysnäytteeseen.
Opinnäytetyöt arvioidaan numeerisesti arvosana-asteikolla 1–5. Ryhmätyönä tehtävästä opinnäytteestä annettava arvosana on joko ryhmän yhteinen tai se annetaan kullekin opiskelijalle erikseen. Tutkintosääntö 22§.
Opinnäytetyössä noudatetaan eettisiä ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisia periaatteita, joita kuvaavat ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset.
Eettisyys on keskeinen lähtökohta ja periaate läpi koko opinnäytetyön. Etiikka tutkimus- ja kehittämistyössä suppeasti määriteltynä tarkoittaa normatiivista etiikkaa, jolla pyritään estämään vääryydet ja lisäämään hyviä käytäntöjä. Laaja näkemys ulottuu kysymyksiin lainsäädännöstä ja normistosta, aiheen ja näkökulman valinnasta, käytännön toiminnasta, eri osallistujien ja opinnäytetyöntekijän suhteista, aineiston ja tulosten tuottamisesta, tulosten julkaisusta ja soveltamisesta.
Opinnäytetyön jättäminen esitarkastukseen tarkoittaa opinnäytetyön ilmoittamista sen arviointiprosessiin. Arviointiprosessiin ilmoittautuminen tarkoittaa, että opiskelija sitoutuu julkaisemaan suullisesti ja kirjallisesti opinnäytetyönsä annetussa aikataulussa sekä osallistumaan kypsyysnäytteeseen.
Opiskelija esittelee opinnäytetyönsä edetessä sen vaiheita omassa seminaariryhmässään kanssaopiskelijoille ja ohjaaville opettajille. Opinnäytetyön prosessi alkaa idean kirjallisesta esittelemisestä ohjaajille, jotka hyväksyvät opinnäytetyön aiheen. Seminaariryhmässä esitellään opinnäytetyön suunnitelma ja raportin käsikirjoitus. Valmis opinnäytetyön raportti esitellään oppilaitoksen järjestämässä julkaisuseminaarissa. Opiskelijan on suotavaa esitellä myös opinnäytetyön tilaajalle eli työelämänyhteistyötaholle opinnäytetyön vaiheita yhdessä sovitulla tavalla.
Opiskelija esittelee oman seminaariryhmänsä ohjaajille kirjallisesti opinnäytetyön ideapaperin, jossa hän kuvaa opinnäytetyön aiheen, toimintaympäristön, tavoitteet sekä alustavan työskentelysuunnitelman. Ohjaavat opettajat hyväksyvät opinnäytetyön aiheen sellaisenaan tai muokattuna ohjaten opiskelijaa opinnäytetyön suunnitelman laatimiseen.
Opinnäytetyö julkaistaan suullisesti Diakin järjestämässä julkaisuseminaarissa sekä kirjallisesti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoamassa kakille avoimessa theseus.fi -palvelussa.
Opinnäytetyön prosessi toteutetaan 3-4 opintojakson kautta riippuen suoritettavasta tutkinnosta. Sosiaali-, terveys- ja kirkonalalla opinnäytetyöhön liittyvät opintojaksot ovat KEH01-04. KEH01 valmistaa opinnäytetyön tekemiseen tarjoamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteiden oppimismahdollisuuden. Varsinainen opinnäytetyö toteutetaan opintojaksojen KEH02-04 aikana. Lisätietoja opetussuunnitelmasta ja kyseisten opintojaksojen oppimisalustoilta. Tulkkausalan opetussuunnitelmassa KEH-opintojaksoja vastaava KIT-opintojaksot. YAMKissa opinnäytetyöhön liittyvät opintojaksot TUM1-2 ja OPI1-3.
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat tutkimus- ja kehittämishankkeita, joiden muoto voi vaihdella. Opinnäytetyön muoto riippuu siitä, millaisen kehittämisen tarve työelämän yhteistyökumppanilla on. Kaikissa opinnäytetöissä on kuitenkin mukana jokin työelämän kehittämistoimintaa hyödyntävä näkökulma.
Opinnäytetyön raportti kirjoitetaan noudattaen Diakin kirjallisten töiden ohjeistusta.
Joissain tilanteissa opinnäytetyön muoto voi olla kirjallisuuskatsaus. AMK-tutkinnossa opinnäytetyö voi olla kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja YAMK-tutkinnossa systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Myös kirjallisuuskatsaus toteutuu työelämäyhteistyössä ja palvelee työelämätahon kehittämistoimintaa.
Opinnäytetyön rungon Tulkki (AMK) -tutkinnossa muodostavat Kehittämis- ja innovaatiotoiminta -opintojaksot: KIT1–4: KIT1 on opinnäytetyön ideavaihe (5 op), KIT2 suunnitelmavaihe (5 op), KIT3 käsikirjoitusvaihe (5 op) ja KIT4 julkaisuvaihe (5 op). Sosiaali-, terveys- ja kirkon alan AMK-tutkinnoissa KIT-opintojaksoja vastaavat KEH-opintojaksot.
Suomenkielisissä AMK-tutkinnoissa opiskelija osoittaa kypsyysnäytteessä hallitsevansa sekä suomen kielen että opinnäytetyönsä sisällön. Tällöin kypsyysnäytteen arvioivat suomen kielen opettaja ja opinnäytetyön ohjaaja. YAMK-tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden kypsyysnäytteen arvioi vain opinnäytetyön ohjaaja.
Opinnäytetyön lähdeluettelon laatimisessa ja tekstin lähdeviittauksissa noudatetaan Diakin kirjallisten töiden ohjeistusta.
Opinnäytetyön arvioinnin pääteeksi opinnäytetyön ohjaaja (ja Tulkki (AMK) -koulutuksessa työelämäohjaaja) kirjoittaa arvioinnista kirjallisen lausunnon.
Opinnäytetyössä luotettavuuden arviointi kohdistuu koko tutkimus- tai kehittämistyön prosessiin ja sen johdonmukaisuuteen sekä systemaattisuuteen. Opiskelija arvioi oman opinnäytetyönsä luotettavuutta osana työn raportointia.
Monografia on yksiosainen, itsenäisesti julkaistava opinnäytetyö, ja se on ollut perinteinen kirjallinen opinnäytetyön muoto. Monografia keskittyy yhteen aiheeseen, ja jo sen suunnitelmavaiheessa päätetään teoreettinen viitekehys, tutkimuskysymykset sekä metodiset valinnat.
Opinnäytetyö on yksi ammattikorkeakouluopintojen keskeisistä elementeistä. Sen tavoitteena on kehittää opitun käyttämisen, soveltamisen ja yhdistelemisen valmiuksia, opettaa tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä sekä kehittää kriittistä ajattelua ja eettistä harkintaa. AMK-opinnäytetyön laajuus on 15 op tai 20 op ja YAMK-opinnäytetyön 30 op.
Opinnäytetöiden raporteille on tehty valmiit mallipohjat. Mallipohjaan on tehty sivujen asetukset valmiiksi.
Sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla opinnäytetyöllä on kaksi ohjaavaa opettajaa. Jokaiselle opinnäytetyölle nimetään ohjaajat heti opinnäytetyön idean hyväksymisen yhteydessä. Opinnäytetyöllä on myös tilaajan nimeämä työelämätaholta tuleva ohjaaja, työelämän yhteyshenkilö. Tulkki (AMK) -tutkinnossa ohjauksesta vastaa yksi lehtori ja yksi työelämäohjaaja. Opinnäytetyön ohjaaja nimetään viimeistään ideapaperin hyväksymisen jälkeen
Opinnäytetyöt tehdään AMK-tutkinnoissa pari- tai ryhmätöinä. Joissakin tilanteissa on mahdollista tehdä opinnäytetyö myös yksilötyönä. YAMK-tutkinnoissa on mahdollista tehdä valinnaisesti yksilö- tai parityö. Sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla opinnäytetyöprosessi on ajoitettu opetussuunnitelman mukaisesti kolmelle lukukaudelle (KEH02-04-opintojaksot). Tulkkauksen koulutuksissa se koostuu KIT1-4 opintojaksoista, seminaarityöskentelystä ja verkossa järjestettävistä pajoista.
Opinnäytetyön suunnitelmalla on monta eri tarkoitusta. Se on opiskelijan tai opiskelijaryhmän käytännöllinen työkalu oman prosessin suunnitteluun ja hallitsemiseen, tapa kommunikoida oma idea ja sen toteuttamissuunnitelma muille (toiset opiskelijat, ohjaavat opettajat sekä työelämäkumppanit) sekä keskeinen väline tutkimusluvan hakemisessa. Harkitusti ja huolella laadittu kattava suunnitelma rakentaa vankan pohjan onnistuneelle opinnäytetyön toteuttamiselle.
Opinnäytetyön tekijät tekevät sopimuksen opinnäytetyön tekemisestä kirjallisena oman työelämäyhteistyökumppaninsa kanssa.
Opinnäytetyön suunnitelman, käsikirjoituksen ja valmiin työn esittelylle (Tulkki (AMK) -tutkinnossa myös ideapaperin kohdalla) nimetään vertaisarvioija ei opponentti.
Opiskelija saa seminaarissa palautetta opinnäytetyöstään ohjaavilta opettajilta, työelämäkumppaneilta sekä vertaispalautetta opiskelijakollegoilta eli opponenteilta.
Opinnäytetyön keskeinen periaate on kehittää oman ammattialan toimintaa vahvassa työelämäyhteistyössä. Osallistavan kehittämisen periaate tarkoittaa, että kehittämistä tehdään yhdessä työyhteisöjen, organisaatioiden, asiakkaiden, kansalaisten ja sidosryhmien kanssa.
Oppaassa on paljon hyödyllistä tietoa opinnäytetyön tekijälle. Vuonna 2020 päivitetty opas on nimetty ‘Osallistavan ja tutkivan kehittämisen opas 2.0’.
Opinnäytetyö voi koostua eri elementeistä, kuten esimerkiksi videosta, posterista, blogikirjoituksesta, haastatteluihin perustuvasta tehtävästä tai suullisesta esityksestä ammatillisessa tilaisuudessa. Opinnäytetyön osasuoritukset edustavat samaa aihepiiriä, mutta niissä tarkastellaan aihetta eri näkökulmista.
Opinnäytetyö voi koostua eri elementeistä, kuten esimerkiksi videosta, posterista, blogikirjoituksesta, haastatteluihin perustuvasta tehtävästä tai suullisesta esityksestä ammatillisessa tilaisuudessa. Opinnäytetyön osasuoritukset edustavat samaa aihepiiriä, mutta niissä tarkastellaan aihetta eri näkökulmista.
OSKE tarkoittaa Diakissa osallistavaa ja tutkivaa kehittämistä. Opinnäytetyön keskeinen periaate on kehittää oman ammattialan toimintaa vahvassa työelämäyhteistyössä. Osallistavan kehittämisen periaate tarkoittaa, että kehittämistä tehdään yhdessä työyhteisöjen, organisaatioiden, asiakkaiden, kansalaisten ja sidosryhmien kanssa.
Diakin Osallistavan ja tutkivan kehittämisen oppaassa (2.0) on paljon hyödyllistä tietoa opinnäytetyön tekijälle, joten siihen kannattaa tutustua huolella.
Opiskelija saa palautetta opinnäytetyöstään ohjaavilta opettajilta, työelämäkumppaneilta sekä vertaispalautetta opiskelijakollegoilta eli opponenteilta. Valmiista opinnäytetyöstä annetaan numeerinen ja lyhyt sanallinen arviointi.
Valmis opinnäytetyön raportti (sama PDF-tiedosto) palautetaan kolmeen paikkaan samaan määräaikaan mennessä (valmiin opinnäytetyön palauttaminen -päivämäärä Valmistuminen-aikataulussa). Muunna opinnäytetyön raportti -tiedosto ensin PDF/A-muotoon ja nimeä se käyttäen tekijöiden sukunimiä "Sukunimi_Sukunimi_Sukunimi" tai "Sukunimi_Etunimi", jos teit opinnäytetyön yksin. 1) Tallenna opinnäytetyön raportti -tiedosto Theseukseen joko julkiseen (suositeltavaa) tai käyttörajattuun kokoelmaan. Lue ohjeet tarkasti ja toimi niiden mukaisesti. Tarvittaessa voit pyytää apua osoitteesta diak.theseus@diak.fi 2) Lähetä sama tiedosto arkistoitavaksi osoitteeseen valmisopinnaytetyo@diak.fi. Nimeä tiedosto ja otsikoi sähköpostiviesti "Sukunimi A, Sukunimi B, Sukunimi C AMK 2022" tai "Sukunimi A, Sukunimi B, Sukunimi C YAMK 2022" 3) Palauta sama tiedosto osoitettuun Diaklen palautuskansioon ohjaajille arvioimista varten.
Diakin tutkintosäännön 22§ mukaisesti opinnäytetyö toteutetaan parityönä tai pienryhmässä.
Produkti tarkoittaa opinnäytetyön tuloksena syntyvää tuotosta tai tuotetta.
Sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla jokaiselle opiskelijalle osoitetaan oma seminaariryhmä, jossa opinnäytetyön työstäminen tapahtuu.
Opiskelijat sopivat kirjallisesti työelämätahonsa kanssa opinnäytetyön tekemisestä. Sopimuksessa voi käyttää yhteistyöorganisaation omaa sopimuspohjaa tai Diakin mallipohjaa.
Pajatyöskentelyn tarkoituksena on tukea opinnäytetyöraportin kirjoittamisessa, seminaareissa esiintymisessä ja opponoinnissa. Tarjolla on sekä KEH-opintoihin kuuluvia pajoja sekä vapaasti valittavia pajoja eri tarpeisiin. KEH-opintoihin kuuluvissa pajoissa käsitellään opinnäytetyön suunnitelman ja raportin rakennetta, keskeistä sisältöä ja ilmaisun tapaa. Vapaasti valittavissa pajoissa saat tukea esim. oppaan laatimiseen, esiintymisjännitykseen, lähteistykseen ja kielenhuoltoon.
Opinnäytetyön suunnitelmalla on monta eri tarkoitusta. Se on opiskelijan tai opiskelijaryhmän käytännöllinen työkalu oman prosessin suunnitteluun ja hallitsemiseen, tapa kommunikoida oma idea ja sen toteuttamissuunnitelma muille (toiset opiskelijat, ohjaavat opettajat sekä työelämäkumppanit) sekä keskeinen väline tutkimusluvan hakemisessa.
Theseus on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tarjoama palvelu, joka tarjoaa käyttöösi Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja verkossa.
Opinnäytetyön aiheeseen liittyvän tieteellisen ja teoreettisen tiedon hakemisella on keskeinen rooli opinnäytetyön prosessissa. Tiedonhaku tapahtuu itsenäisesti eri tietokantoja hyödyntäen sekä esimerkiksi kirjaston tiedonhaun ohjauksessa.
Opiskelija kirjaa lomakkeeseen tiedonhankinnan etenemisen ja lomaketta hyödynnetään ohjauksen apuna opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa.
Diakin kirjasto tarjoaa opiskelijoille tiedonhaun ohjausta joko verkko-ohjauspajoina tai yksilöllisenä ohjauksena.
Diakin kirjaston tiedonhaun oppaisiin on koottu neuvoja ja vinkkejä, miten löytää lähdeaineistoksi kirjoja, artikkeleita ja muita lähteitä.
Tieteellisiä artikkeleita julkaistaan tieteellisissä lehdissä tai aikakauskirjoissa. Artikkeleissa tutkijat, esim. väitöskirjantekijät, kuvaavat tutkimustensa tai kehittämishankkeidensa toteutusta ja tuloksia. Tieteellisten artikkelien etsimisessä on tärkeää tunnistaa tieteellisen artikkelin rakenne ja julkaisu, josta sellaisen voi löytää.
Eri alojen tutkittua ja luotettavaa tietoa kootaan tietokantoihin ja -hakemistoihin. Niitä ylläpitävät esimerkiksi kirjastot, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Esimerkiksi Finna.fi avaa haun suuren määrään arvioitua ja luotettavaa Suomessa tuotettua tietoa.
Diakin tutkintosäännön 22§ mukaisesti opinnäytetyö toteutetaan parityönä tai pienryhmässä.
Tilastotietokannoista löydät erilaista taulukkomuotoista tilastotietoa. Tilastotietokantoja ovat esimerkiksi Sotkanet ja Jäsen 360.
Opinnäytetyön tekemiseen on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Tärkein tuki on oma (seminaariryhmä) seminaarityöskentely ja opinnäytetyön ohjaavat opettajat. Kirjaston tiedonhaun pajoissa tarjotaan tiedonhakuun liittyvää tukea. Tarvittaessa tarjolla on myös yksilöllistä tukea. Tärkeintä on ilmaista tuen tarve ajantasaisesti. Tarkempaa tietoa tukimuodoista kyseisten opintojaksojen oppimisalustoilta ja opinto-ohjaajilta.
Opinnäytetyössä noudatetaan eettisiä ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisia periaatteita, joita kuvaavat ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset.
Lähtökohtana on, että julkaistaviin tutkimuksiin, yhteistyöhankkeisiin ja tutkimuksellisiin opinnäytetöihin tulee hakea tutkimuslupa kohteena olevalta organisaatiolta / yhteisöltä. Tutkimuslupahakemukseen liitetään ohjaajan hyväksymä opinnäytetyön suunnitelma tai sen tiivistelmä. Luvan hakukäytännöt vaihtelevat organisaatioittain ja tärkeintä on selvittää oman yhteistyöorganisaation ohjeistus sekä käytännöt.
Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä opiskelijat selvittävät jotain tutkimuskysymystä tai -ongelmaa tieteellisessä tutkimuksessa käytetyin menetelmin. Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö pohjautuu ja vastaa työelämätahon kehittämistarpeisiin.
Osallistava ja tutkiva kehittäminen kuvaa niitä periaatteita, joita sovelletaan Diakin, opiskelijoiden ja työelämäntahojen yhteistyössä. Osallistava ja tutkiva kehittäminen koostuu työelämästä ja yhteiskunnasta tulevien haasteiden ennakoinnista, havaitsemisesta ja niihin vastaamisesta sekä tutkivasta ja kehittävästä oppimisesta, joka tarkoittaa uuden tiedon ja toimintatapojen kriittistä rakentamista, kokeilua ja arviointia yhdessä tekemällä.
Diakin tutkintosääntö määrittää opinnäytetyön työelämälähtöiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö toteutuu yhteistyössä jonkin työelämätahon kanssa ja vastaa työelämätahon kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Työn ohjauksessa on opettajan lisäksi mukana jonkin ammattialan asiantuntija, usein työelämän edustaja.
Diakin tutkintosääntö määrittää opinnäytetyön työelämälähtöiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö toteutuu yhteistyössä jonkin työelämätahon kanssa ja vastaa työelämätahon kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Työn ohjauksessa on opettajan lisäksi mukana jonkin ammattialan asiantuntija, usein työelämän edustaja.
Tulkki (AMK) -tutkinnossa kaikilla opinnäytetöillä lehtoriohjauksen lisäksi on työelämäohjaaja, joka toimii toisena opinnäytetyön ohjaajana ja arvioijana. Terveysalalla opinnäytetyö vaatii myös hoitotyön asiantuntijan nimeämisen.
Diakin tutkintosääntö määrittää opinnäytetyön työelämälähtöiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö toteutuu yhteistyössä jonkin työelämätahon kanssa ja vastaa työelämätahon kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Työn ohjauksessa on opettajan lisäksi mukana jonkin ammattialan asiantuntija, usein työelämän edustaja.
YAMK-tutkinnon opinnäytetyön arviointikriteerit sisältävät viisi arvioinnin osa-aluetta.
Diakin tutkintosääntö määrittää opinnäytetyön työelämälähtöiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö toteutuu yhteistyössä jonkin työelämän yhteistyökumppanin kanssa ja vastaa yhteistyökumppanin kehittämis- ja tutkimustarpeisiin. Työn ohjauksessa on opettajan lisäksi mukana jonkin ammattialan asiantuntija, usein työelämän edustaja.