”Koen, että opiskelen kutsumusammattiini”
Virpi Heinonen, 37, sosionomi (AMK), diakoniatyö -koulutuksen opiskelija
Ennen opintojen alkua en oikein tiennyt, mitä diakoni tekee. Opintojeni aikana olen oppinut, että diakoniatyö seurakunnassa on hyvin samantapaista kuin sosiaalityö julkisella sektorilla.
Seurakunnallinen toiminta, esimerkiksi ehtoollisavustajana toimiminen, on vain yksi puoli diakonin arjessa.
Olen aiemmalta koulutukseltani kulttuurialan ammattilainen ja valmistunut ohjaustoiminnan artenomiksi. Opinnot suoritettuani tein töitä sosiaali- ja terveysalalla lähes kymmenen vuoden ajan: työskentelin sairaalassa virikeohjaajana ja palvelutalossa Helsingissä.
Päätin kouluttautua lisää, sillä halusin työllistyä monipuolisesti paikkoihin, joihin vaaditaan sosiaali- ja terveysalan pätevyyttä.
“Saan työkaluja ihmisten kanssa työskentelyyn”
Kirkolliseen koulutukseen päätin hakea Diakista valmistuneen sukulaiseni suosituksesta. Voisin nähdä itseni seurakuntatyössä. Vaikka en työllistyisi lopulta kirkkoon, saan diakoniatyön koulutuksesta hyviä työkaluja ihmisen kohtaamiseen ja ihmisarvon huomioon ottamiseen, joita voin hyödyntää muissa työtehtävissä.
Olemme opiskelukavereideni kanssa puhuneet siitä, pitääkö opiskelijan olla uskovainen, jotta hän pärjää kirkon alalla. Mielestäni opintoihin hakeutuvalla ei tarvitse olla vahvaa henkilökohtaista vakaumusta tai seurakuntataustaa.
Toki kirkollista työtä tehdessä uskon asiat on koettava jollakin tavalla omakseen, sillä hengellistä puolta ei seurakuntatyössä voi erottaa sosiaaliohjauksesta: jos ihminen tulee hakemaan ruoka-apua, hän saattaa haluta lopuksi myös rukousta.
“Tapa tehdä työtä hahmottuu opinnoissa”
Koen, että opiskelen kutsumusammattiini. Olen jo kauan halunnut tehdä sellaista työtä, jossa saan olla ihmisten kanssa ja kohdata heitä. En tiedä, voisiko sosiaali- tai kirkon alan työtä ylipäätään tehdä ilman kutsumusta.
Voimakasta kutsumusta ei kuitenkaan tarvitse tuntea vielä hakuvaiheessa, vaan sen voi löytää opintojen aikanakin.
Uskon, että jokaisen oma tapa tehdä diakoniatyötä hahmottuu opintojen aikana. Koska ihmiset tulevat erilaisista taustoista, myös ammatillinen kasvu on ja saa olla yksilöllistä. Diakissa opiskelijaa tuetaan oman ammatti-identiteetin löytämisessä.
“Diakissa pidetään huolta opiskelijoista”
Diakin lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys tuovat hyvää vastapainoa verkko-opinnoille, joita on melko paljon. Toisaalta verkko-opinnot helpottavat arjen järjestelyitä. Minulla on alle kouluikäinen poika ja vuorotyötä tekevä puoliso, joten aikatauluja joutuu välillä sumplimaan. Diakissa on paljon perheellisiä opiskelijoita, ja on tärkeää, että korkeakoulu ymmärtää arjen haasteita.
Arvostan Diakissa sitä, että täällä pidetään hyvää huolta opiskelijoista. Opiskelijoille järjestetään esimerkiksi ryhmiä stressinhallintaan ja viikonloppuleirejä, joilla saa tukea rästitehtävien tekemiseen. Diakissa ollaan aidosti opiskelijan puolella ja halutaan, että tämä etenee opinnoissaan eikä jää yksin.”
Haastattelu ja kuva: Laura Niemi
Tutustu sosionomi (AMK), diakoniatyö -koulutukseen.
Lue lisää opiskelijoiden tarinoita.