”Sairaanhoitajan koulutus antaa loistavat lähtökohdat urapolulle”

Päättyykö sairaanhoitajan urakehitys samana päivänä, kun hän saa tutkintotodistuksen? Ei todellakaan, sanoo oman yrityksen perustanut sairaanhoitaja Piritta Jalonen. Sairaanhoitajan osaaminen antaa valmiudet työskennellä monenlaisissa asiantuntijatöissä. Jalosen mielestä nykyinen julkinen keskustelu antaa väärän kuvan sairaanhoitajan työstä ja vahingoittaa alaa.

Sotemuotoilu oy:n toimitusjohtaja Piritta Jalonen hakeutui sairaanhoitajaksi järkisyistä.

– Ala oli minulle jonkin verran tuttu työskenneltyäni kesätöissä vanhusten hoivaosastolla ja ajattelin, että töitä ainakin riittää.

2000-luvun alussa koulutukseen oli vielä tunkua ja kotikaupunkinsa Oulun sijaan Jalonen päätyi aloittamaan opinnot Kajaanissa. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hän haki ja pääsi Diakiin, josta valmistui sairaanhoitajaksi jouluna 2007.

Jo opintojen alkuaikoina syntyi ajatus jatkokoulutuksesta.

– Yksi opettajistani kysyi minulta, olinko koskaan ajatellut rupeavani itse opettajaksi. Sellainen ei ollut juolahtanut mieleeni, mutta asia jäi itämään. Ajattelin, että ensin minun olisi saatava käytännön työkokemusta, ja niinpä hakeuduin sairaanhoitajan tehtäviin Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Ammattiosaaminen karttui niiden vuosien aikana, jotka Jalonen työskenteli pääasiassa kiertävän sairaanhoitajan tehtävissä. Vuonna 2015 hän valmistui terveystieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta. Jo maisteriopintojen aikana Jalonen pääsi työskentelemään hoitotyön ja vanhustyön opettajana Lapin ammattikorkeakoulussa.

Monipuolinen työkokemus

Seuraaviakin urakäänteitä ohjasi sattuma. Jalonen kuuli puskaradion kautta, että tietojärjestelmätoimittaja Tiedolle haettiin terveydenhuollon työnkulkujen asiantuntijaa.

– Sain paikan ja ajattelin, että tässä on tilaisuuteni päästä kertomaan insinööreille, miten terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitetään niin, että ne paremmin palvelevat käytännön työtä. Se oli opettavainen kokemus. Sain tietää paljon lisää esimerkiksi siitä, kuinka paljon lainsäädäntö säätelee tiedonkulkua sote-alalla.

Jalonen oppi myös, ettei ole pelkästään insinöörien vika, jos tieto ei kulje tai järjestelmät toimi niin kuin käyttäjän tai asiakkaan näkökulmasta olisi järkevää.

Samoihin aikoihin Jalonen kiinnostui palvelumuotoilusta niin palavasti, että jätti vakituisen työnsä ja lähti Diakiin määräaikaiseen palvelumuotoilijan pestiin sosiaalisen osallisuuden hankkeiden pariin.

Ennen omaa yritystä Jalonen ehti vielä toimia sote-digitalisaation parissa pienen konsulttiyrityksen riveissä sekä Terveystalon asiakkuuspäällikkönä julkisen digiterveyden palveluissa.

– Kesällä 2022 kypsyi ajatus itsensä työllistämisestä yrittäjänä sotemuotoilun parissa. Perustimme sote-alan asiantuntijatehtävissä työskentelevän mieheni kanssa Sotemuotoilu Oyn, joka tarjoaa sote-tiedonhallinnan arkkitehtuuriin, strategiseen muotoiluun sekä palvelu- ja uramuotoiluun liittyviä asiantuntijapalveluita.

Jalosen mukaan sotemuotoilu tarkoittaa sote-palveluiden kehittämistä muotoilun ideologiaa ja menetelmiä hyödyntäen aina strategian tasolta arjen asiakastyöhön. Se auttaa tuomaan yhteen käyttäjien tarpeet ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet yhteentoimiviksi kokonaisuuksiksi.

Moni sairaanhoitaja ei yksinkertaisesti oivalla minkälaisissa tehtävissä voisi työskennellä. Itsellenikään ei käynyt mielessä, että sotekuplan ulkopuolella voisi olla jotain mielenkiintoista tarjolla.

Urakehitys onnistuu sairaanhoitajiltakin

Usein kuultu kritiikki sairaanhoitajilta on, että urakehitysmahdollisuudet puuttuvat. Jalosen oma ura on esimerkki siitä, että väite ei pidä paikkansa.

– Moni sairaanhoitaja ei yksinkertaisesti oivalla minkälaisissa tehtävissä voisi työskennellä. Itsellenikään ei opiskeluaikana käynyt mielessä, että sotekuplan ulkopuolella voisi olla jotain mielenkiintoista tarjolla. En osannut kuvitella, että voisin olla sotemuotoilija, myyntijohtaja saati toimitusjohtaja tai yrittäjä.

Jalosen mielestä sairaanhoitajan työkokemus antaa hyvät lähtökohdat toimimiseen myös hoitoalan ulkopuolella.

– Moni ajattelee stereotyyppisesti, että sairaanhoitajat vain toteuttavat sen, mitä lääkärit päättävät. Työ on kuitenkin varsin itsenäistä ja vaativaa asiantuntijatyötä edellyttäen esimerkiksi päätöksentekokykyä ja suunnitelmallisuutta. Osaaminen antaakin valmiudet erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Toki alan vaihtaminen ilman uudelleenkoulutusta vaatii tahtoa ja sinnikkyyttä.

Jalonen toivoo, että myös organisaatioiden sisällä osattaisiin hyödyntää työntekijöiden intoa kehittyä niin ettei heidän tarvitsisi vaihtaa työpaikkaa.

– Esimerkiksi teknologian fiksun hyödyntämisen kautta voisi avautua monia tehtäviä sairaanhoitajille. Sillä puolella on paljon kysyntää. Toisaalta myös ihan sairaanhoitajan työssä on lukuisia eri osaamisaloja ja uskon, että myös yrittäjyys nousee tulevaisuudessa vahvemmaksi vaihtoehdoksi.

Johtamista ja palkkausta kehitettävä

Piritta Jalosen mukaan se, että hän on päässyt tarkastelemaan eri toimialojen näkökulmasta sotealaa, on tuonut monia oivalluksia. Olisi esimerkiksi tärkeää tehdä konkreettista yhteistyötä yli yksikkö- ja organisaatiorajojen.

– Saati sitten, että toiminnan ja ICT:n johtaminen ja kehittäminen ovat edelleen usein toisistaan irrallaan. Sote-alan digitalisaatiossahan ei ole kyse tietojärjestelmäprojekteista, vaan toiminnanmuutosprojekteista, joiden onnistuminen edellyttää selkeää johtamista ja tiivistä yhteistyötä.

Toinen ongelmakenttä liittyykin johtamiseen.

– Terveydenhuollossa on pitkät perinteet siitä, miten urapolut menevät. On paljon jäykkiä rakenteita ja hierarkiaa sekä totuttuja toimintamalleja, jotka ovat hämmästyttäviä ulkopuolelta katsottuna. Jos tekijöitä halutaan jatkossakin, niin koko ala tarvitsisi uudelleen muotoilua.

Yksi osa-alue, minkä Jalonen uudistaisi, on palkkaus.

– Sairaanhoitajien tehtäväkenttä ja vastuut voivat vaihdella todella paljon eri työtehtävissä, kuitenkin palkka on kaikilla lähes sama. Olisiko aika rakentaa palkkaukseen malleja, joissa ei haeta aina samaa kaikille, vaan hyvästä tekemisestä, osaamisen kehittämisestä ja vastuusta olisi myös mahdollista palkita? Se lisäisi myös tunnetta autonomiasta ja omista vaikutusmahdollisuuksista.

Väärä kuva julkisesta keskustelusta

Jalosen mielestä nykyinen julkinen keskustelu antaa väärän kuvan sairaanhoitajan työstä sekä vahingoittaa alaa.

– Epäkohdista pitää puhua, mutta tuntuu, että nyt ei muusta puhutakaan. Se, miten laaja toimenkuva ja monipuolinen osaaminen sairaanhoitajilla on, ei pääse esille lainkaan. Katse pitäisi suunnata siihen, miten rakentaa parempaa sote-työelämää niin, että saadaan alan vetovoimaisuus palautettua.

Jalonen muistuttaa, että hoitoala kilpailee samoista resursseista kuin muutkin toimialat.

– Toki paljon on kuntoon laitettavaa, mutta kauhutarinat eivät ainakaan houkuttele uusia tekijöitä alalle.

Jalonen uudistaisi alaa esimerkiksi helpottamalla alanvaihtoa niin, että harjoittelu tulisi palkalliseksi.

– Sehän on arkipäivää muilla aloilla. Samoin pitäisi pohtia, miten työarkea voisi keventää, ainakin asennemuutokset ovat ilmaisia. Edelleen olisi tärkeä keksiä keinoja tukea työhön sitoutumista sekä itsensä kehittämistä esimerkiksi koulutuksen kautta. Uskon, että näilläkin keinoin on mahdollista luoda sellainen työpaikka, mihin päästäkseen hyvät tekijät jonottavat.

Jalonen korostaa, ettei ole jättänyt sairaanhoitajan työtä sillä ajatuksella, ettei voisi koskaan palata.

– Sairaanhoitajan koulutus on tuonut turvaa ja antanut rohkeutta irtiottoihin, sairaanhoitajillehan löytyy yleensä aina töitä. Harvalla toimialalla pystyy niin sanomaan. Ammatissa toteutuu myös työn merkityksellisyys, joka on yksi tärkeimpiä asioita työssä. Omalle urapolulleni olen saanut loistavat valmiudet sairaanhoitajan koulutuksen ja työtehtävien kautta. Olen edelleen ylpeä siitä, että olen sairaanhoitaja.

Teksti: Taru Berndtson
Kuvat: Sanna Krook